Aluehallintovirastot: Toimintavalmiusajat pitää saada kuntoon

Pelastustoimen palveluita valvova viranomainen edellyttää, että pelastuslaitoksilla on uskottavat suunnitelmat toimintavalmiuden korjaamiseen – ja että päättäjät sitoutuvat suunnitelmiin. Maakuntauudistuksessa korjausvelka siirtyy valtion maksettavaksi.

Aluehallintovirastojen viime marraskuussa julkaisema raportti pelastuslaitosten toimintavalmiusajoista osoitti parisataa I- ja II-riskiluokan ongelmaruutua, joilla kiireellisten pelastustehtävien toimintavalmiusajan tavoite jää toistuvasti tavoittamatta.

Selvitys kattoi vuodet 2013 – 2016 ja sen lähteenä oli pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn aineisto.

Lähes kaikilla pelastuslaitoksilla on puutteita vähimmäistavoitteen saavuttamisessa joissain ruuduissa. Ongelmaruutujen ryppäät keskittyvät suurien kaupunkien tiiviisti rakennetuille alueille.  Paikoin ruuduista muodostuu suuria ongelma-alueita, joista yhtenäisimmät ovat Uudellamaalla.

Raportin jälkeen aluehallintovirastot ovat jatkaneet toimintavalmiusaikojen tutkimista vuoden 2017 aineistosta. Jatkoselvitys näyttää, että ongelma on osittain vielä pahenemassa.

– Kakkosriskialueita on noussut ykkösriskialueiksi, jolloin ongelma-alueiden koko on laajentunut. Etenkin Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksien alueilla on käynyt näin, kertoo pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Asemaverkon parantaminen ensimmäinen vastaus

Aluehallintovirastot lähettivät raportin julkaisun jälkeen 18 pelastuslaitokselle selvityspyynnön keinoista, joilla toimintavalmiutta voidaan parantaa.

– Vastaukset olivat aika yksipuolisia. Monikaan pelastuslaitos ei ole oikeastaan miettinyt mitään muuta ratkaisua kuin uusien paloasemien rakentamista. Kuitenkin on olemassa muitakin keinoja parantaa toimintavalmiutta, pelastusylitarkastaja Kirvesniemi sanoo.

Jotkut laitokset kertoivat varsin yksityiskohtaisestikin toimista, joilla toimintavalmiutta on jo niiden alueilla parannettu. Käyttöön on otettu esimerkiksi liikenteenohjausjärjestelmiä ja nopeutettu lähtöaikoja.

Muutamien pelastuslaitosten vastauksissa ratkaisuiksi esitettiin työvuorojen miehistövahvuuksien vaihtelua ns. spatiotemporaalisen riskianalyysin pohjalta.

Myös kärkiyksiköt ja hybridiyksiköt nostettiin joissain vastauksissa esiin jo toteutettuina tai mahdollisina toimintavalmiuden parannuskeinoina.

Pelastustoimen on kasvettava yhteiskunnan mukana

Vastauksissaan pelastuslaitokset esittivät syitä sille, miksi toimintavalmiusajan tavoitteista on jääty jälkeen. Tyypillisin vastaus liittyi asemaverkkoon, josta yhteiskunta on ajanut ohi: asutuksen kasvun myötä vanhat asemat eivät enää ole parhailla mahdollisilla paikoilla.

– Kun infra on kasvanut, vanhat paloasemalinnakkeet ovat jääneet riskeistä syrjään. Kuitenkin on niin, että pelastustoimen infran tulisi seurata muun infran kasvua – kun rakennetaan asuntoja ja palveluita, pitäisi samalla rakentaa myös pelastustoimea, sanoo Kirvesniemi.

”Kun rakennetaan asuntoja ja palveluita, pitäisi samalla rakentaa myös pelastustoimea.”

Lisäksi esitettiin liikenteellisiä syitä: muuttuvat liikennejärjestelyt, liikenteen kasvu sekä tieverkon rakentaminen hidastavat hälytysajoa.

Osassa vastauksissa esitettiin lähtöajan paloaseman päässä kasvaneen yhden minuutin tavoitteesta, lähemmäs kolmeakin minuuttia.

Henkilöstön ja kaluston määrä ja laatu ei pelastuslaitosten vastauksissa noussut erityisesti esiin, eivätkä aluehallintovirastot pyytäneetkään selvityksiä resursseista.

– Tässä selvityksessä keskityttiin toimintavalmiusajan toteutumisen puutteisiin, joten suoraan vahvuuksista ei kysytty. Resurssitarkastelulle olisi kieltämättä myös tarvetta.

Onnettomuuksien ehkäisy on eri asia

Toimintavalmiusaikojen tarkastelussa nojaudutaan sisäministeriön antamaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen (2012). Palautteessaan pelastuslaitokset arvostelevat sitä liian yksioikoiseksi.

– Sanotaan, ettei ohje ole toimiva, kun se ei katso pelastustoimen toimintavalmiuden kokonaisuutta. Onkin totta, että toimintavalmius on muutakin kuin vain toimintavalmiusaika.

– Toisaalta pelastuslaitoksista on tullut sellaistakin kommenttia, että vaikka vahvuudet, varusteet ja kalusto ovat kunnossa, ei siitä ole kansalaisen eli avun tarvitsijan näkökulmasta mitään merkitystä, jos apu tulee myöhässä, Kirvesniemi sanoo.

Kokonaisuutena pelastuslaitokset ovat palautteessa nähneet toimintavalmiusselvityksen luotettavana ja tarpeellisenakin.

– Moni pelastuslaitos piti tärkeänä, että selvitys on tehty ja toimintavalmius on nostettu esille, Kirvesniemi sanoo.

”Kun ihminen tarvitsee apua, apu tulee toimittaa kiireellisesti, siitä ei vaan pääse mihinkään.”

Joidenkin ongelmaruutukeskittymien kohdalla osa pelastuslaitoksista on nähnyt, että tehostettu riskienhallinta riittää – siis esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisy turvallisuusviestinnän keinoin – asemaverkoston parantamisen sijaan. Aluehallintovirastot kuitenkin näkevät, että tämä ei yksin riitä.

– Tietysti pelastustoimen koko paketin pitää olla kunnossa, mutta ehkäisytyöllä ei voida kokonaan kompensoida pelastustoimen toimintavalmiuden puutteita. Kun ihminen tarvitsee apua, apu tulee toimittaa kiireellisesti, siitä ei vaan pääse mihinkään.

Korjauksiin sitouduttava palvelutasopäätöksissä

Pelastustoimen uudistuksen yhteydessä toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen ja pelastuslaitosten riskinarviointiin ollaan tekemässä muutoksia. Sisäministeriössä valmistellaan myös pelastustoimen palvelutasopäätösten yhtenäistämistä.

Toistaiseksi aluehallintovirastot valvovat pelastustoimen palveluiden saatavuutta nykyisen lainsäädännön ja ohjeistuksen pohjalta.

Aluehallintovirastoista kerrottiin jo viime vuoden lopulla, että varsinaiset välittömät valvontatoimet pelastuslaitoksia kohtaan ovat vielä harkinnan alla.

– Pelastuslaitosten kanssa pyritään käymään keskustelua, jotta löydettäisiin yhteisymmärrys riittävistä korjausliikkeistä, pelastusylitarkastaja Kirvesniemi sanoo.

Ratkaisujen aika on pian, sillä maakuntauudistus siirtää pelastustoimen rahoituksen kunnilta valtiolle vuodesta 2020 alkaen.

– Osalla pelastuslaitoksia on korjausvelkaa toimintavalmiuden korjaamisessa. Jos puutteita ei korjata nyt, siirtyvät ne valtion kustannettavaksi. Silloin vaarana on, että investointiraha on poissa pelastustoimen käyttökustannuksista.

Aluehallintovirastoissakin tiedetään, että uusien paloasemien rakentamishankkeet ovat vuosien prosesseja. Valvontaviranomainen kuitenkin edellyttää, että palvelutasopäätöksissä osoitetaan uskottavat kehittämissuunnitelmat, Kirvesniemi tarkentaa.

– Toivomme innovatiivisuutta toimintavalmiuden varmistamisessa.

– Jossain se voi onnistua vihreän liikennevalon ohjausjärjestelmällä, jossain rakennetaan uusi asema riskikeskittymään.

– Toimintavalmiudessa on kyse pelastustoimen yhteisestä asiasta. Toivottavasti pelastustoimen alueet ja niiden päättäjät sitoutuvat puutteiden korjaukseen.

”Jos puutteita ei korjata nyt, siirtyvät ne valtion kustannettavaksi. Silloin vaarana on, että investointiraha on poissa pelastustoimen käyttökustannuksista.”


 

Lue näköislehden 6/2017 juttu: Toimintavalmiusajoista jäädään jälkeen koko ajan

 


 

Taustaa: Tehokkaan pelastustoiminnan tilasto ei ole luotettava

PRONTOsta saatavista tilastotiedoista luotettavin on ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika eli lähtöajan ja ajoajan kokonaisuus.

Sen sijaan tehokkaan pelastustoiminnan alkamisajat eivät ole luotettavia. Valtakunnallista tilastointia koostettaessa aluehallintovirastoille vahvistui huomio siitä, että PRONTOn selosteisiin ei useinkaan korjata todellista aikaa.

Kuitenkin avunsaajan näkökulmasta oleellisinta olisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka nopeasti tehokas pelastustoiminta alkaa.


 

Taustaa: Toimintavalmiusajan tavoite vahvistetaan palvelutasopäätöksessä

Sisäministeriön antaman palvelutasopäätöksiä koskevan ohjeen (2013) mukaan alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä tulee toimintavalmiusajan osalta päättää ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoite ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite.

Näiden osalta tulee päättää riskiluokittain, kuinka suuressa osassa pelastustehtäviä toimintavalmiusaika toteutuu vähimmäistavoitteen mukaisesti. Osuuden tulee kuitenkin olla vähintään 50 prosenttia. Lisäksi tulee päättää keskimääräinen ajallinen kaikissa kiireellisissä tehtävissä riskiluokasta riippumatta.

Sisäministeriön antamassa toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (2012) on annettu tavoitteita muun muassa ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajalle (yksikkö kohteessa hälytyksen saatuaan) ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajalle (aika ensimmäisen yksikön hälytyksen vastaanotosta siihen, kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan).

Pelastustoimen alueet on jaettu neliökilometrin ruutuihin, joihin määräytyy riskiluokka yhdestä neljään asukasluvun ja kerrosalan perusteella. Riskiluokille on osoitettu toimintavalmiusaikojen tavoitteet. Riskiluokassa 1 ensimmäisen yksikön tavoiteaika on kuusi minuuttia ja tehokkaan pelastustoiminnan 11 minuuttia. Riskiluokassa 2 luvut ovat 10 ja 14 minuuttia ja riskiluokassa 3 vastaavasti 20 ja 22 minuuttia.

Ohjeen mukaan vähimmäistavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään prosentissa tehtävistä. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 %:ssa tehtävistä.

Pelastuslaitoksia varten on laadittu valtakunnallinen riskiruutuaineisto riskien arviointityöhön. Suurin osa pelastuslaitoksia käyttää tätä aineistoa. Eniten riskiruutumuutoksia ovat tehneet Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset.

Pelastustoimialuekohtaiset riskiruutuaineistot on päivitetty vuoden 2016 aikana ja ne otettu käyttöön PRONTOssa vuoden 2017 alussa. Aluehallintovirastojen tekemä vuosien 2013–2016 toimintavalmiusaikaselvitys pohjautuu aikaisempaan riskiruutuaineistoon. Uusi, vuoden 2017 jatkoselvitys perustuu uudempaan aineistoon.

Sisäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2016–2019 ja tulossuunnitelma 2015 asettavat kaksi toimintavalmiusajan tavoitetta: kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite 9:20 minuuttia sekä 1. ja 2. riskialueella toimintavalmiusajan toteutuminen 50 %:lla tavoitteesta.

Lähde: Selvitys pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumisesta 2013 – 2016. Aluehallintovirastojen julkaisuja 2017.

Kuva: istock.com/zeleno