Älyvaate seuraa palomiehen lämpökuormitusta

Ensimmäinen syvälämpötilasta reaaliaikaisesti raportoiva älyvaate saattaa tulla markkinoille jo pian, arvioidaan VTT:stä.

Suomalaiset tutkijat ja yritykset ovat kehittäneet palomiehille älyvaatekonseptin lämpökuormituksen seurantaan ja raportointiin.

Konseptin taustalla on teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja yritysten Smart Clothing 2.0 -hankkeessa kehittämä menetelmä, jolla lämpökuormituksen kehittymistä arvioidaan reaaliajassa.

Menetelmää on testattu Työterveyslaitoksella Oulussa ja Pelastusopistolla Kuopiossa.

– Ensimmäisten testien perusteella se vaikuttaa hyvin lupaavalta käytettäväksi sekä pelastustehtävien johtamisen apuvälineenä että palomiesten työturvallisuuden parantamisessa, johtava tutkija Pekka Tuomaala VTT:ltä kertoo.

Kehitystyössä on ensimmäistä kertaa pystytty ratkaisemaan sykkeen ja syvälämpötilan mittaustiedon yhdistäminen luotettavalla laskentamallilla.

Tähän asti syvälämpötilan mittaaminen lämpökuormitusindeksiä varten on ollut kallista, hankalaa ja epävarmaa. Mittaamiseen on ollut pilleriantureita, mutta niissä on ollut hankaluutensa. Pilleri on pitänyt niellä tunteja ennen mittaamista, ja henkilön juoma neste on vaikuttanut mittaustulokseen.

VTT:n kehittämässä menetelmässä henkilön taustatietojen ja mitattavan sykkeen perusteella lasketaan malli henkilön syvälämpötilan kehittymisestä. Taustatiedoiksi tarvitaan pituus, paino, rasvaprosentti sekä maksimaalinen hapenottokyky, maksimisyke ja leposyke

Palomies pukee päälleen älypaidan

Lämpökuormituksen mittausmallia on testattu Työterveyslaitoksella Oulussa, jossa koehenkilönä oli Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehiä, sekä Pelastusopistolla Kuopiossa, jossa kokeisiin osallistui pelastajaopiskelijoita. Oulussa palomiehet suorittivat kävelytestejä juoksumatolla, Pelastusopistolla opiskelijat muun muassa nousivat portaita ja suorittivat savusukellusharjoituksia.

Tuomaalan tapaamat palomiehet ovat antaneet työturvallisuutta parantavasta konseptista hyvää palautetta, mutta ovat samalla huomauttaneet, etteivät halua sellaisia uusia mittausvälineitä, jotka häiritsevät työhön keskittymistä.

– Siksi tähtäämmekin kevyeen puettavaan ratkaisuun. Esimerkiksi Suunnon Movesense-anturi painaa kolmisenkymmentä grammaa paitaan integroituna.

Kehittäjien tavoitteena on mahdollisimman helposti käytettävä palomiehen älyvaate – käytännössä aluspaita, jonka palomies pukisi työvuoron alussa päälleen – joka sisältäisi sykemittauksen ja ihon lämpötilan seurannan. Paitaan integroitu anturi laskee lämpökuormitusindeksin ja välittää sen langattomasti eteenpäin savusukellusvalvojalle.

Reaaliaikainen lämpökuormituksen seuranta tuo pelastus- ja sammutustyön työturvallisuuden johtamiseen aivan uudenlaisen työkalun. Konseptia voidaan hyödyntää myös pitempiaikaiseen savusukelluskirjanpitoon.

– Jos palomiehellä on träkkäys päällä, voimme saada lämpökuormituksesta kumulatiivista tietoa koko työvuoron, viikon, kuukauden ja lopulta koko vuoden ajalta. Ensimmäisen kerran saisimme vähintäänkin viitteellistä tietoa siitä, millaiset palomiehen työskentelyolosuhteet ovat olleet, Tuomaala esittelee.

Tuotteistaminen kiinnostaa yrityksiä

Älyvaatehanke Smart Clothingiin osallistui kymmenen yritystä, jotka etsivät kehitystyöstä potkua omien tuotteidensa kehittämiseen. Teknologia on kiinnostanut esimerkiksi Savoxia ja Suuntoa.

Myös VTT:n tutkijat ovat mukana on mukana konseptin kaupallistamisen kehittämisessä.

Tuomaalan mukaan yritysten kanssa käydään neuvotteluja siitä, miten konsepti voitaisiin viedä kaupallisena tuotteena markkinoille.

– Monen asian pitää loksahtaa kohdalleen, mutta realistinen arvio on, että reilun vuoden kuluttua tämä voisi olla toimiva tuote palomiehille. Jos kaikki menisi ihan nappiin, meillä voisi olla tämän vuoden lopussa käsissämme ensimmäisiä testiversioita, joita joidenkin pelastuslaitosten kanssa testattaisiin, kertoo VTT:n Pekka Tuomaala.

Jatkossa on mahdollista, että myös palopukuun integroidaan antureita, kuten vaarallisten aineiden analytiikkaa. Silloin myös palomiehen työympäristön vaarallisuutta voidaan monitoroida reaaliaikaisesti.

– Tällainen kehitystyö on mahdollista, sillä mittalaitteet ovat kehittyneet valtavasti. Tekniikka on langatonta ja vähän virtaa käyttävää, Tuomaala kertoo.

Oleellista on osata analysoida mitattua dataa reaaliaikaisesti ja luoda tästä tiedosta uusi palvelu – pelastustoimen henkilöstölle, kaivosten työntekijöille tai muille raskaissa ja vaihtelevissa olosuhteissa työskenteleville ammattilaisille.

 

Yläkuva: Savusukeltajan lämpökuormituksen seurantajärjestelmän yleisarkkitehtuuri.