Ambulanssin rattiin joudutaan vähäisellä koulutuksella

Ensihoitajien hälytysajokoulutus vaihtelee Suomessa oppilaitoksittain.

Parhaimmillaankin ensihoitajiksi tai ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi opiskelevat saavat vain murto-osan ajo-opetusta palomiehiin ja poliiseihin verrattuna.

Pelastusalan ammattilaisen selvityksen mukaan muutamassa ammattikorkeakoulussa ajo-opetusta ei sisälly ensihoitajakoulutukseen lainkaan. Hieman yli puolessa oppilaitoksista ajo-opetus sisältyi pakollisiin tutkinnon opintoihin. Kaksi oppilaitosta ei vastannut kyselyyn.

Tyypillisimmillään ajo-opetusta on 8 tuntia ja sen lisäksi on vaihteleva määrä teoriaopetusta. Opetus sisältää yleensä jonkin verran hälytysajopetusta.

Paras tilanne on Kaakkois-Suomen XAMKissa ja Savonian ammattikorkeakoulussa, joissa ajoharjoittelun, teoriatuntien ja simulaatio-opetuksen lisäksi opintoihin kuuluu kolme harjoittelupäivää Pelastusopistolla, joiden aikana harjoitellaan myös ambulanssin kuljettamista ja hälytysajoa.

Ajo-opetustunteja on ensihoitajaksi tai ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi opiskelevilla huomattavasti vähemmän kuin poliiseiksi ja palomiehiksi opiskelevilla.

Poliisi (AMK) -tutkintoon sisältyy 3 opintopistettä ajotekniikkaa ja -taktiikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa 80 tunnin työpanosta. Pelastajatutkintoon kuuluu 2,5 opintopistettä ajokoulutusta eli noin 68 opetustuntia.

Metropolian ensihoidon tutkintovastaavan Sami Mikkosen mukaan ensihoitajien ajo-opetus vaatisi ministeriötason ohjauksen, jos siitä halutaan systemaattinen ja yhtenäinen käytäntö ensihoitajien perusopetukseen.

Täydennyskoulutusta ambulanssilla ajoon työpaikalla

Oppilaitosten vähäisestä ja vaihtelevasta ajo-opetuksesta johtuen on tarvetta antaa työpaikoilla hälytysajokoulutusta ambulanssien henkilökunnalle. Mutta järjestetäänkö sitäkään aina riittävästi?

Osa sairaanhoitopiireistä ja pelastuslaitoksista ovat järjestäneet ajokoulutusta ostamalla Poliisiammattikorkeakoululta (Polamk) yhden tai kahden päivän ajokursseja. Kahden päivän ajokurssit sisältävät myös hälytysajo-opetusta.

Kurssien tilaajista 60 prosenttia on sairaanhoitopiirejä, 20 prosenttia pelastuslaitoksia ja loput oppilaitoksia ja yksityisiä yrittäjiä.

Polamkista kerrotaan, että kursseja on vuonna 2017 toteutunut tai toteutumassa noin 20–25 koulutuspäivää, mikä ei ole paljon. Määrä on kuitenkin kahden viimeisen vuoden aikana jonkin verran lisääntynyt.

– Tiedostamme, että tarvetta ja toiveita tällaiselle koulutukselle on enemmän, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun hallintojohtaja Timo Rajala.

Osa työnantajista kouluttaa ambulanssihenkilöstönsä itse.

Pelastusopisto kouluttaisi mielellään lisää

Pelastusopistolla on järjestetty vuodesta 2014 lähtien kursseja ajokoulutuksen kouluttajille. Näille hälytysajoneuvon kouluttajakursseille on osallistunut tähän mennessä 80 henkilöä. Heistä noin puolet ovat olleet sairaanhoitopiireistä ja puolet pelastuslaitoksista.

Pelastusopisto järjestää myös oppilaitoksille hälytysajoneuvon ajokoulusta.

Lisäksi opistolla on valmius toteuttaa hälytysajoneuvon kuljettajakursseja kentällä toimiville, mutta niille ei ole ollut riittävästi kysyntää.

Pelastusopisto pilotoi jo vuonna 2013 ensihoitopalvelujen kuljettajakoulutuksen ja yritti järjestää markkinahintaisen koulutuksen, mutta osallistujia ei ollut tarpeeksi.

– Monilla organisaatioilla oli kyllä silloin jo kahvipöytäkeskusteluissa iso huoli hälytysajon turvallisuudesta ja koulutustarpeesta, mutta silloisesta taloudellisesta ahdingosta johtuen ei tuntunut olevan rahaa lähettää henkilöstöä tämän tyyppiseen koulutukseen, kertoo Pelastusopiston ensihoitotiimin opettaja Ari Kivari.

Teksti: Tuija Tervo

Kuva: Istock.com/Satephoto

Lue myös näköislehden 4/2017 juttu ensihoidon hälytysajosta: Valmistaudu, keskity – aja!