Astma ei ole automaattisesti este pelastussukellukselle – asiantuntijoilta uusi suositus

Kun palomiehen astma on aikaisemmin nähty usein kertakaikkisena esteenä pelastussukellukselle, on tilanne nyt muuttunut merkittävästi. Riskin arviointi suositellaan tehtäväksi Työterveyslaitoksen poliklinikalla tai yliopistosairaaloiden keuhkopoliklinikoilla.

Lääketieteellisen aikakauskirjan Duodecimin syyskuun lopulla ilmestyneessä numerossa 18 julkaistun artikkelin mukaan ”astma on yleistynyt ja muuttunut aiempaa lievemmäksi sairaudeksi, joten tarve uusista suosituksista keuhkojen toiminnan arviointiin ja astmaa sairastavan työkelpoisuuden määrittelemiseen on ajankohtainen”.

Asiantuntijaryhmän suositukset koskevat pelastajia, muita pelastussukellustyötä tekeviä ja sopimuspalokunnissa toimivia.

Työkelpoisuuden määrittelyssä lähtökohta Duodecimin artikkelin mukaan on, että ”astmaa sairastava ei yleensä sovellu pelastussukellustyöhön”.

Pelastussukelluslupa voidaan myöntää, jos keuhkolääkäri arvioi astmakohtauksen riskin hyvin pieneksi. Riskiarvioinnin apuna käytetään kahdeksankohtaista kriteeristöä.

Arvio tehdään yksilöllisesti ja siinä huomioidaan pelastussukellustyön luonne ja astman taudinkulku. Arvioitavana ovat esimerkiksi astmaoireiden ja -kohtausten yleisyys työssä ja harrastuksissa sekä muut riskitekijät.

Pelastajan on sitouduttava siihen, että hän käyttää astmalääkkeitä ohjeiden mukaan, seuraa astmaoireitaan ja niitä pahentavia tekijöitä sekä ilmoittaa tilanteen muuttumisesta välittömästi työterveyshuoltoon.

Pelastussukelluskelpoisuuden arvioinnit suositellaan tehtäväksi Työterveyslaitoksen Helsingin työlääketieteen poliklinikalla ja yliopistosairaaloiden keuhkopoliklinikoilla. Näillä paikoilla on käytössä keuhkojen toiminnan mittausmenetelmät, jotka huomioivat pelastusalan monipuoliset vaatimukset, Duodecimin artikkelissa todetaan.

Sukelluslääketieteeseen perehtyneen lääkärin arvio on aiheellinen vesisukellukseen osallistuville pelastajille.

Asiantuntijoiden suositus palomiesten koulutusta kohtaan ei ole muuttunut: astmaa sairastavia henkilöitä ei valita suorittamaan pelastajan ammattitutkintoa tai pelastajien vesisukelluskurssille.

Pelastushenkilöstön terveystarkastuksissa on tähän saakka asti noudatettu Työterveyslaitoksen vuodelta 2008 olevan julkaisun suosituksia.

Palomiesliiton työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma ennakoi, että ajattelutapa pelastussukelluskelpoisuudesta sairauksien suhteen on muuttumassa.

– Lähtökohtana tulee entistä vahvemmin olemaan, että mikään terveydentila ei täysin automaattisesti ole este pelastussukellukselle. Tiedostetaan, että aina pitää tehdä henkilökohtainen arviointi.

Uusi suositus on merkittävä palomiesten kannalta, Koivuluoma arvioi.

– Työkyvyn arviointi on työntekijän uran jatkumisen kannalta hyvin iso juttu. Ratkaisua ei saa tehdä kevein perustein tai vajailla tiedoilla. Työnantajan vastuulla on ohjata palomiehet tutkimuksiin keuhkosairauksiin erikoistuneisiin erikoissairaanhoidon yksiköihin.

– Henkilön itsensä kannalta on tärkeää saada varmuus siitä, että päätöksen pohjana olleet tutkimukset ja lausunnot ovat olleet perusteelliset ja asiantuntevat. Se helpottaa asian käsittelyä oli päätös sitten mikä tahansa.

Kuva: Istock.com/stevecoleimages