Palomiesliitto: Ensihoitajille ei tule antaa ”poliisivaltuuksia”

STM:n esitys asiakas- ja potilaslaista heikentäisi ensihoidon työturvallisuutta entisestään, toteaa Palomiesliitto lausunnossaan.

Ensihoitotyö tulee rajata asiakas- ja potilaslaissa säädettävien rajoitustoimenpiteiden ulkopuolelle, vaatii Palomiesliitto sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa.

Ensihoidolla on terveydenhuollon palvelukentässä erityisluonne, joka on otettava huomioon lakia valmisteltaessa. Se mikä toimii laitosmaailmassa, ei välttämättä istu ensihoitoon.

STM julkisti luonnoksen hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi heinäkuun alussa. Laissa muun muassa säädettäisiin kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käytettävistä rajoitustoimenpiteistä.

Laki mahdollistaisi ensihoidon työntekijöille esimerkiksi oikeuden pitää asiakasta kiinni ja estää häntä poistumasta, tehdä asiakkaalle henkilötarkastuksen, ottaa asiakkaalta haltuun aineita ja esineitä sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa.

STM:n mukaan rajoitustoimenpiteitä saisi käyttää ”ainoastaan viimeisenä keinona”. Rajoituskeinoja tulisi suorittaa vain, kun lievempiä keinoja ei olisi käytettävissä tai ne olisivat riittämättömiä.

Lisäksi STM vetoaa kokonaisharkintaan: jos asiakkaaseen kohdistetaan useampia rajoitustoimia, ”on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden yhteisvaikutukseen”.

Ensihoitoa ei tehdä laitosolosuhteissa

Palomiesliitto huomauttaa ensihoitotyön olevan luonteeltaan sellaista, että esitetyn kaltainen rajoitustoimien harkinta on hoitotehtävissä käytännössä mahdotonta.

Ensihoito poikkeaa paljon muusta terveydenhuollon palvelusta: hoitotoimet tehdään pääasiallisesti hoitolaitosten ulkopuolella olosuhteissa, jotka eivät mitenkään vastaa sairaala- tai laitosolosuhteita.

Ensihoitaja joutuu usein tekemään itsenäisiä hoidollisia ratkaisuja nopeasti, ilman riittäviä taustatietoja ja vieraassa ympäristössä. Työtä tehdään pareittain. Ensihoitajalla ei ole paikanpäällä tukenaan lääkäriä, muuta terveydenhuollon henkilökuntaa tai vartijoita.

Käytännössä ongelmaksi muodostuisi myös se, missä menisi sallitun voimakeinojen käytön raja. Tämän arvioiminen kenttätyössä voi osoittautua erittäin vaikeaksi. Odotettavaa onkin, että rajanvetoa ensihoitajien tekemien rajoitustoimien oikeellisuudesta tehtäisiin oikeudessa.

Nykylainsäädännössä ensihoitotehtävän ja ensihoitajan turvaaminen tapahtuu yleisten oikeuttamisperusteiden nojalla eli hätävarjelulla tai pakkotilalla. Jos tilanne on sellainen, että voimakeinojen käyttöä tarvitaan, kutsutaan ensihoitotehtävälle poliisi virka-apuna.

Näin ei työturvallisuutta paranneta

Sekä ensihoidon että pelastustoimen kentällä on viime vuosina yhä enemmän puhuttu väkivalta- ja uhkatilanteista. Tähän nähden STM:n nyt tekemää lakiluonnosta on pidetty askeleena väärään suuntaan.

– Nykytila ensihoidossa ei ole hyvä. Ensihoitajat kohtaavat tehtävissään yhä useammin asiakkaiden tai ulkopuolisten taholta väkivaltaa tai sen uhkaa. Myös poliisia tarvitaan tehtävissä virka-apuna entistä useammin. Voidaan perustellusti sanoa, että ensihoitajien työturvallisuus on viime aikoina merkittävästi vähentynyt, Palomiesliiton lausunnossa huomautetaan.

”Poliisivaltuuksien” myöntäminen ei tilannetta mitenkään parantaisi, vaan johtaisi työturvallisuuden heikentymiseen edelleen.

– Jos ensihoitajalla on lain säätämä oikeus rajoitustoimenpiteisiin, poliisi antaisi entistä harvemmin virka-apua. Poliisin kannalta tämä olisi jopa ymmärrettävää, sillä jos kerran ensihoitajilla on oikeus rajoitustoimenpiteisiin, mihin poliisia enää ensihoitotehtävällä tarvitaan.

Palomiesliiton jäsenistä noin 2 500 henkilöä työskentelee ensihoitotehtävissä joko kokoaikaisesti tai osan työajastaan ns. pelastaja-ensihoitajan vakanssilla. Asiakas- ja potilaslain ”poliisivaltuuksilla” olisi siis huomattava merkitys isoon osaan jäseniä.

Perustustuslain vastainen esitys

Lakiluonnos on myös perustuslain vastainen, Palomiesliitto huomauttaa. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa voivat Suomessa käyttää vain viranomaiset. Lakiesityksessä merkittävän julkisen vallan käyttöä ollaan antamassa myös työsopimussuhteisille eli muille kuin viranomaisille. Poikkeuksista on säädettävä lailla ja tällöin tehtävien hoitamisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä tulee säätää riittävän yksityiskohtaiset säännökset.

Palomiesliitto katsoo, että lakiesityksessä ei ole tältä osin noudatettu perustuslain vaatimuksia.

Rajoitustoimenpiteiden sisällöstä, käytöstä, laajuudesta, kestosta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta ei ole säädetty riittävän yksityiskohtaisesti. Yksittäiseltä ensihoitajalta ei voida vaatia itsenäistä päätöksentekoa rajoitustoimenpiteiden käytöstä, mikäli käytön oikeutusta ei säädellä huomattavasti nyt esitettyä tarkemmin.

Kuvassa poliisi ja ensihoito tehtävällä Tampereen keskustassa tämän vuoden huhtikuussa. Kuva: Antti Yrjonen / Lehtikuva.