Ensihoidon turvallisuuskulttuuria tutkittiin

Ensihoidon organisaatioiden tulee kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuskulttuuriin ja työhyvinvointiin, todettiin alan toimijoiden työturvallisuushankkeen loppuraportissa.

Saimaan ammattikorkeakoulu julkaisi toukokuussa raportin, johon on koottu kuuden tuoreen ensihoidon työturvallisuutta koskeneen AMK- ja YAMK-opinnäytetyön tulokset.

Näkökulmia ensihoitotyön turvallisuuteen -julkaisun taustalla on Saimaan AMK:n, Tehyn ja Suomen Ensihoitoalan liiton yhteinen työturvallisuushanke.

Opinnäytteissä tutkittiin muun muassa ensihoitohenkilöstön, esimiesten, kenttäjohtajien ja vastuulääkäreiden käsityksiä turvallisuudesta.

Kuuden tutkimuksen yhteenvetona julkaisussa todetaan, että turvallisuuteen liittyviin asioihin suhtaudutaan vakavasti. Kuitenkin turvallisuuden kehittäminen on tapahtunut toistaiseksi hyvin teknisellä tasolla ja useimmiten jo tapahtuneiden onnettomuuksien tai vaaratilanteiden syitä etsien.

Johtamisen, lainsäädännön, perehdytyksen, työhyvinvoinnin tai ensihoidossa vallitsevien arvojen ja asenteiden merkitystä turvallisuuteen ei ole vielä täysin ymmärretty.

Onnettomuuksien ja havaittujen riskien seuranta on tärkeää, mutta pysyviä tuloksia saadaan pitkäjänteisellä työllä, jolloin alalle kehittyy oma kaikkien hyväksymä turvallisuuskulttuuri, opinnäytetöiden yhteenvedossa todetaan.

Ensihoidossa on viime vuosina kehitetty potilasturvallisuutta, joka osaltaan liittyy myös ensihoitajien fyysiseen turvallisuuteen.

Yhdessä opinnäytetyössä kysyttiin ensihoitajien kokemuksia turvallisuusuhkista. 251 vastaajasta 83 prosenttia oli kokenut henkistä väkivaltaa asiakkaan toimesta kaksi kertaa tai useammin viimeisen 12 kuukauden aikana.

Työyhteisön jäsenen toimesta henkistä väkivaltaa oli kahdesti tai useammin kokenut 22 prosenttia vastaajista.

Fyysistä väkivaltaa asiakkaan toimesta viimeisen 12 kuukauden aikana oli kokenut 69 prosenttia vastanneista.

Kyselyssä vastausprosentti jäi matalaksi, vain 13 prosenttia lomakkeen saaneista vastasi siihen.

Toisessa opinnäytetyössä verrattiin ensihoidon riskien hallintaa Iso-Britannian Manchesterin ensihoidon keskusaseman sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien kesken. Havainnointitutkimuksen huomio oli, että Manchesterissa käytettiin ergonomisia apuvälineitä ja keskusteltiin kohteeseen menemisen riskeistä etukäteen paljon useammin kuin Suomessa.

Yksittäinen Manchesterin ja Suomen välinen havainto koski turvakenkien käyttöä: Suomessa kaikki käyttävät turvakenkiä, mutta vain kaksi kolmesta oli kiinnittänyt ne kunnolla.

Hankkeen keskeinen havainto oli työhyvinvoinnin merkityksen korostuminen turvallisuuskulttuurin kannalta. Työhyvinvoinnin tunteeseen vaikuttavat ainakin nykyaikainen ja työntekijöitä arvostava henkilöstöjohtaminen, työtekijöille varmistettu riittävä perehdytys, koulutus ja työnohjaus sekä työnhallinnan ja yleisen turvallisen ilmapiirin varmistaminen.

Myös työhön liittyvät yhteiset arvot ja asenteet ovat työhyvinvoinnin tunteen perustekijöitä.

Hankkeen tuloksena julkaistiin toistakymmentä kehittämisehdotusta. Ensihoidon turvallisuutta ohjaamaan on ensinnäkin luotava oma lainsäädäntö.

Lisäksi ensihoidon organisaatioiden on kiinnitettävä enemmän huomiota kaikkien yhteisesti hyväksymän turvallisuuskulttuurin luomiseen. Siihen vaikuttavista yksittäisistä tekijöistä merkittävin on organisaation johtamistapa, joka huomioi työn hallinnan vaatimukset ja henkilöstön työhyvinvoinnin.

Ensihoidon työpaikoilla tulee huolehtia turvallisuusriskien hallinnan koulutuksesta, toimintaohjeista sekä henkilökohtaisista turvavarusteista.

Raportti ”Näkökulmia ensihoitotyön turvallisuuteen” on luettavissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöpalvelusta: www.theseus.fi/handle/10024/127734

Kuva: Sasu Mäkinen