Hälytysajon asenteissa on korjattavaa, myöntävät ensihoitajat

Ajokoulutusta tarvitaan lisää, todetaan pohjoissavolaisten ensihoitajien kokemuksia selvittäneessä opinnäytetyössä.

Ensihoitajat kokevat ajotaidoissaan puutteita ja tästä syystä he tarvitsevat lisää hälytysajokoulutusta. Jatkossa hälytysajo-opetuksessa voitaisiin painottaa ennakoivan ajotavan tärkeyttä.

Huomiot sisältyvät opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidossa työskentelevien mielipiteitä hälytysajosta. Katri Haataisen, Jemiina Suomalaisen ja Nina Väisäsen Savonia-ammattikorkeakoululle tekemään tutkimukseen vastasi 89 ensihoitajaa.

Omaan ajotaitoonsa ja arviointikykyynsä luotti suurin osa (91 prosenttia) vastanneista ensihoitajista. Sen sijaan työkavereiden ajotaitoihin luotettiin vähemmän.

Omaa asennetta hälytysajoa kohtaan arvioitiin positiivisemmaksi kuin ensihoitajien asenteita yleisesti. Oman asenteen arvioi liikenneturvallisuutta edistäväksi 92 prosenttia vastaajista. Yleisesti ensihoitajien asenteen hälytysajoa kohtaan koki liikenneturvallisuutta edistäväksi vain 27 prosenttia vastaajista.

Suurin osa opinnäytetyön kyselyyn vastanneista ensihoitajista oli osallistunut työnantajan järjestämiin ajokoulutuksiin ja niihin oltiin pääosin tyytyväisiä.

Vastanneet olivat hyvin selvillä työnantajan antamista hälytysajo-ohjeista sekä lainsäädännöstä.

Sopiviksi koulutusmenetelmiksi vastaajat kokivat ajoharjoittelun sekä teoriaopetuksen, jossa keskitytään ennakoivaan ajotapaan. Suurin osa kannatti rataharjoittelua, mutta osa vastaajista koki suljetulla radalla tapahtuvan harjoittelun antavan virheellisen kuvan liikennetilanteiden hallinnasta.

Säännöllistä ajotaitojen testausta ehdotettiin kaikille työntekijöille.

Ambulanssi on vuosittain osallisena useissa liikenneonnettomuuksissa. Turvallinen hälytysajo on merkittävä osa ensihoidon työturvallisuutta, ja hälytysajokoulutus on yksi keino vaikuttaa turvallisuuteen.

Hälytysajoneuvoille hälytysajossa sattuneista onnettomuuksista ei ole kattavaa tilastointia, mutta esimerkiksi vuosien 2003 – 2012 välillä on ambulansseille laskettu sattuneen 1176 erilaista onnettomuutta.

Yleisin ambulansseille tapahtuva vahinkotyyppi on peruuttaessa tapahtunut vahinko pysäköintialueella.

Varsinaiset liikenneonnettomuudet taas tapahtuvat useimmiten risteysalueella. Yleisin syy onnettomuuteen on ollut kuljettajan tekemä virhe liikennetilanteen arvioinnissa, havainnoinnissa ja ennakoinnissa.

Vuosien 2003 – 2012 aikana ambulanssien onnettomuuksissa menehtyi yhteensä kymmenen henkilöä. Viime vuonna kolareissa menehtyi yksi henkilö ja loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä.

Opinnäytetyö on luettavissa Thesaus-palvelusta.

Kuva: istock.com/Jummie