Millaisella pelastuslaitoksella tulevaisuudessa työskennellään, mitä työtä tehdään ja missä työajassa – suuret kysymykset askarruttavat Äänekosken paloaseman miehistöä.

Henkilöstöllä on ratkaisu tehostamiseen

Palomiehet ovat valmiita hyödyntämään osaamistaan omassa työssä entistä enemmän sekä opiskelemaan lisää, osoittaa Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry:n jäsenkyselyn tulos.

Palomiehillä on laajasti osaamista, jota he olisivat valmiita hyödyntämään työssään pelastuslaitoksessa. Myös lisäkoulutukseen suhtaudutaan erittäin myönteisesti, selviää Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry:n tuoreen jäsenkyselyn tuloksista.

Työaikavaihtoehdoista ylivoimaisesti eniten kannatusta sai poikkeusluvan mukainen 24 tunnin työaika.
Yhdistys toteutti jäsenkyselyn Keski-Suomen pelastuslaitoksessa työskenteleville jäsenilleen toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa. Vastauksia tuli 96 jäseneltä, mikä on 80 prosenttia yhdistyksen jäsenmäärästä.

Kysymykset oli jaettu kolmeen luokkaan: 1) koulutus ja osaaminen, 2) työaika ja työmotivaatio sekä 3) henkilöstöjohtaminen ja tuottavuus.

Koulutus ja osaaminen

Kyselyn perusteella jäsenet suhtautuvat uuden oppimiseen ja kouluttautumiseen myönteisesti. Vastaajat tunnistivat, että heillä on hyvä osaaminen, jota voisi pelastuslaitoksella hyödyntää nykyistä enemmänkin.
74 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”minulla on enemmän osaamista kuin työsuhteessa edellytetään” kanssa. 85 % koki osaamisensa olevan sellaista, joka voisi olla hyödyllistä työnantajan ja tuottavuuden näkökulmasta.

– Tämän perusteella palomiehet ovat sitä mieltä, että heidän osaamisensa on tällä hetkellä hyödyntämätön voimavara, tiivistää Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry:n puheenjohtaja Jouni Salonen.

Enemmistö eli 64 prosenttia vastaajista totesi jo hyödyntäneensä erikoisosaamistansa työssään, ilman että siitä oli työnantajan kanssa sovittu tai sitä olisi edellytetty.

– Tällaisia tilanteita on koettu sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä, Salonen täydentää.
Valtaosa vastaajista olisi valmiita sopimaan koko osaamisensa hyödyntämisestä työnantajan kanssa. Samoin yhdeksän vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että olisi valmis sovitusti hankkimaan lisää osaamista, jota työnantaja voisi hyödyntää.

Vastaajista yli puolella on jo nyt suoritettuna kolme tai useampi tutkintoa. Kaikilla on vähintään kaksi tutkintoa. Kymmenellä prosentilla vastaajista oli peräti viisi tai kuusi tutkintoa suoritettuna. Tyypillisimpien palomiehen, lähihoitajan, paloesimiehen ja sairaanhoitajan tutkintojen lisäksi joka viidennellä vastaajalla oli korkea-asteen tutkinto.

Työaika ja työmotivaatio

Työajan ja sen rytmityksen merkitys koettiin hyvin tärkeäksi työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen kannalta.

Työajan perusteeton muuttaminen voisi kyselyn tulosten perusteella aiheuttaa pelastushenkilöstön keskuudessa merkittävää työhyvinvoinnin, työmotivaation ja työssä viihtymisen heikentymistä.

– Työajan rytmittyminen koetaan erittäin merkittäväksi asiaksi työturvallisuuden kannalta, Salonen täydentää.

Työaikavaihtoehdoista kyselyssä sai eniten kannatusta poikkeuslupaan perustuva 24 tunnin vuorokautinen työaika. Sitä tekisi mieluiten 96,6 prosenttia vastaajista. Muut työaikavaihtoehdot saivat 3,4 prosentin kannatuksen.

Vastaajista 93 prosenttia oli samaa mieltä väittämän ”mahdollisella työaikamuutoksella saadaan aikaan enemmän työpahoinvointia kuin tuottavuutta” kanssa.

Henkilöstöjohtaminen ja tuottavuus

Kolmantena osana kyselyssä kartoitettiin jäsenten näkemyksiä Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstöjohtamisesta. Osa vastauksista on niin huolestuttavia, että palautteeseen tulee yhdistyksen mielestä ehdottomasti kiinnittää huomiota. Yhteenvetona vastaajat kokevat, että he eivät voi olla vaikuttamassa oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen.

Henkilöstöjohtamista ja tuottavuutta koskeviin kysymyksiin vastaajat antoivat yhteensä 120 avointa vastausta, joissa teemaa ruodittiin yksityiskohtaisemmin.


Palomiesten toive: yhteistyöllä eteenpäin

Tarve  jäsenkyselyn tekemiseen tuli ilmi Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry:n yleisessä kokouksessa keväällä. Taustalla on Keski-Suomen pelastustuslaitoksella noussut keskustelu erilaisista työaikavaihtoehdoista. Yhdistyksen mielestä julkisuuteen on annettu liian suppea ja väärä kuva pelastustoimen henkilöstön työstä.

Jäsenten aktiivisuus kyselyyn vastaamisessa yllätti yhdistyksen, samoin se miten selkeän yksimielisesti jäsenet monista asioista ajattelevat.

Yhdistys toivoo, että kyselyn tulokset otetaan huomioon pelastuslaitoksen päätöksenteossa.
Samalla palomiehet esittävät, että pelastuslaitoksen toimintaa pystyttäisiin kehittämään yhteistyön ilmapiirissä. Yhteistoiminta voi olla jokapäiväinen toimintatapa, jolla parannetaan tuloksellisuutta ja työelämän laatua.