Ilmastonmuutos ja teknologian kehitys tuovat uusia työturvallisuusriskejä palomiehille

Useat työturvallisuuden megatrendit näkyvät palomiesten työssä. Tutkimustietoa esimerkiksi metsäpaloista, sähköautoista ja rakennusmateriaaleista tarvittaisiin lisää.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tuoreessa julkaisussa Työturvallisuuden haastava tulevaisuus ennakoidaan sitä, millaisia haasteita työntekijöiden terveydelle on odotettavissa seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Julkaisun pohjana on Oulun yliopiston tutkimus työturvallisuuden megatrendeistä.

Lähitulevaisuuden työturvallisuus- ja työterveysriskien aiheuttajiksi tunnistetaan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset, teknologian ja materiaalien kehitys sekä robotiikka ja automatisointi.

Yksi tutkijoiden huomio oli, että yksistään ilmastonmuutos vaikuttaa työntekijöihin monella toimialalla, kuten rakentamisessa, kaivosteollisuudessa, maataloudessa ja pelastustoimessa.

Suomessa palomiesten työturvallisuusriskejä, kuten altistumista tulipalojen sammuttamisessa, on jo pitkään tutkittu Pelastusopistolla ja Työterveyslaitoksella. Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen näkee ilmastonmuutoksen pelastustoimen kannalta selvästi merkittävimpänä megatrendinä.

Kun ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan metsäpaloja, myrskyjä ja tulvia, lisääntyvät myös pelastustoimen luonnononnettomuuksiin liittyvät tehtävät. Pelastustoimelle tämä tarkoittaa tehtävien painopisteen muuttumista.

– Kun maasto- ja metsäpaloja verrataan perinteisiin rakennuspaloihin, yleensä metsä- ja maastopalojen sammuttaminen kestää pidempään, tarkoittaen myös pelastajien pidempiä savulle altistumisaikoja. Lisäksi lisääntyvät ääri-ilmiöt, kuten metsäpalot, myrskyt ja tulvat tuovat uusia haasteita miehistön ja varusteiden huollolle tehtävien aikana, Laitinen sanoo.

Pelastusopistolla tutkitaan sammutustyötä ja suojautumista metsäpaloissa

Metsäpalojen lisääntymisen osalta megatrendi ei ole kaukana tulevaisuudessa, vaan jo tätä päivää. Ruotsissa toissa kesän metsäpalot polttivat kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää, jolloin pelastustoimi joutui turvautumaan kansainväliseen sammutusapuun (lue verkkojuttu: Ruotsi taipui tulen edessä).

– Se mitä tapahtui Ruotsissa, on mahdollista Suomessakin. Meillä onkin hyvä kysyä, olemmeko oikeasti valmiita mittaviin metsäpaloihin. Näkisin että valmiuden on oltava tähänastista parempi, tutkija Laitinen sanoo.

Pelastusopistolla on tänä vuonna käynnistynyt tutkimus- ja kehittämishanke, jossa selvitetään sammuttajien altistumista metsäpaloissa sekä kehitetään suojavarusteita (Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa). Palosuojelurahaston ja eduskunnan rahoittamassa hankkeessa yhtenä yhteistyökumppanina on Palomiesliitto.

– Palomiehen työturvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että metsäpalojen sammuttamiseen on käytössä parhaat työvälineet ja tietenkin myös suojavarusteet. Tutkimuksen kautta etsimme järkevää kompromissia, jossa suojaimet eivät kuormittaisi palomiestä liikaa, mutta suojaisivat kuitenkin riittävästi altistumiselta, Laitinen kertoo.

Työssään palomiehet altistuvat sairauksia, kuten syöpää, aiheuttaville altisteille erityisesti ihon ja hengityksen kautta.

Tutkimushankkeessa on suojainten ja varusteiden tutkimisen lisäksi muitakin työturvallisuuteen liittyviä haaroja. Selvitettävänä on muun muassa sammuttajien paikantamiseen ja yhteisen tilannekuvan jakamiseen liittyviä tekniikoita sekä maailmalla jo käytössä olevat metsäpalojen sammutusinnovaatiot.

Uudet materiaalit ja energialähteet muodostavat tuntemattomia uhkia

Tapaturmavakuutuskeskuksen megatrendi-raportissa arvosteltiin uusien teknologioiden ja materiaalien käyttämistä laajasti eri aloilla vaikka niiden vaikutuksia työturvallisuuteen ja -terveyteen ei ole tutkittu.

Pelastustoimen työturvallisuuden tutkimuksessa on huolestuttu samasta ilmiöstä. Palomiesten altistumista selvitettäessä on puhuttu ns. tuntemattomasta kemikaalikoktailista, joka syntyy esimerkiksi asuntopalossa huonekalujen, elektroniikan ja rakennusmateriaalien palaessa.

– Monet kestävän kehityksen uusista teknologioista tuovat pelastustoimeen haasteita, tutkija Laitinen Pelastusopistolta huomauttaa.


”Yksi uusi uhka on monissa erilaisissa
tarkoituksissa käytettävät nanopinnoitteet
ja niistä mahdollisesti vapautuvat
nanohiukkaset”

 

Esimerkkinä Laitinen nostaa uusien nollaenergiatalojen entistä paksummat seinärakenteet, jotka voivat tuoda vaikeuksia tulipalojen sammuttamiseen. Energiatehokkuuden tavoite on tietysti hyvä, mutta kolikolla on valitettavasti se toinenkin puoli.

– Lisäksi uudet rakennus- ja sisustusmateriaalit sisältävät nykyisin enemmän muovia, jotka palaessaan muodostavat haitallisia kemikaaleja altistaen palomiehet aivan uusille kemikaalikoktaileille. Tämän vuoksi jatkuvaa uusien epäpuhtauksien tunnistamista ja niiden yhteisvaikutuksien selvittämistä tarvitaan edelleen.

– Yksi uusi uhka on monissa erilaisissa tarkoituksissa käytettävät nanopinnoitteet ja niistä mahdollisesti vapautuvat nanohiukkaset. Ne etenevät ihmisen elimistössä käytännössä esteettä ja mihin ne lopulta päätyvät ja miten ne siellä vaikuttavat, sitä ei tarkalleen tiedetä.

Toisena esimerkkinä pelastustoimen uusista haasteista, joita kestävä kehitys tuo mukanaan, Laitinen mainitsee liikennevälineiden uudet energianlähteet.

– Pelastusopistolla on jo viime vuosina toteutettu useita tutkimuksia, jotka liittyvät eri tavoin erilaisiin sähköisten ajoneuvojen akkuihin. Jatkossa tarvitsemme ehdottomasti lisää tietoa siitä, miten sähkö-, kaasu- ja vetyautojen tulipalot kehittyvät, millaisia terveydelle vaarallisia myrkkyjä näissä paloissa vapautuu ja miten onnettomuustilanteissa tulee toimia.

 

Kuva: Istock.com/xp33gt