Keski-Suomen palomiehet kokonaispalkalla kahteen vuoroon

Työaikalisien kiinteä korvaus otetaan käyttöön samalla kun pelastuslaitoksella siirrytään 40 tuntiseen työviikkoon ja kahteen työvuoroon.

Keski-Suomen pelastuslaitoksella on työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen kesken sovittu operatiivisen pelastushenkilöstön kokonaispalkkauksesta. Paikallisen sopimuksen perusteella työaikalisät ja -korvaukset, kuten lauantai- ja sunnuntailisät sekä aattokorvaukset maksetaan 41 prosentin kokonaispalkanlisänä.

Kokonaispalkkaus otetaan käyttöön 1. toukokuuta eli samaan aikaan kun Keski-Suomessa siirrytään 24 tunnin työvuoroista kaksivuorotyöhön. Uudessa työaikamallissa viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia ja työvuorojen pituudet päivävuorossa yhdeksän ja yövuorossa viisitoista tuntia.

Keski-Suomi on ainoa pelastuslaitos, jossa käytössä on kokonaispalkan ja 40 tuntisen viikkotyöajan yhdistelmä.

– Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä, vaikka toki paras vaihtoehto olisi ollut jatkaa työajan osalta vuorokausirytmissä, sanoo luottamusmies Jari Niutanen Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry:stä.

Kokonaispalkkasopimus on määräaikainen, voimassa vuoden 2018 loppuun.

– Yleinen mielipide on edelleen, että kaksnelosta parempaa työaikamallia ei pelastuslaitoksella voi olla. Katsotaan nyt rauhassa, miten kaksivuorotyö lähtee toimimaan, Niutanen sanoo.

Palkkasopimuksen yhteydessä sovittiin työvuorojen joustamisesta eli ns. pilkkomisesta. Vuoden aikana voidaan kaksi työvuoroparia eli 48 tuntia — yksi pari keväällä, yksi syksyllä — suunnitella ja käyttää joustavasti pelastuslaitoksen toiminnallisiin tarpeisiin. Nämä tarpeita ovat esimerkiksi koulutus- ja kokouspäivät.

Kaksivuorotyöhön siirtymisestä teki työnantaja päätöksen viime syksynä. Sen jälkeen on työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen kesken valmisteltu kokonaispalkkausta, työvuororytmitystä ja päiväpalveluohjetta.

– Kaikki nämä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kokonaispalkan osalta työnantaja päätti tulla henkilöstön toiveita vastaan. Aikaisemmin siitä ei ole ollut oikein mahdollistakaan keskustella, sillä tähän mennessä isäntäkaupunki Jyväskylä ei ole lämmennyt kokonaispalkalle, kertoo pelastusjohtaja Simo Tarvainen.

Sopimuksen yhteydessä perustettiin seurantaryhmä, jossa työnantajan ja henkilöstön kesken seurataan sijaisten käyttöä, sairauspoissaoloja ja työvuorojen pilkkomista. Ryhmän on tarkoitus ottaa tiivis ote muutoksien vaikutusten seurantaan.

– Kaikki mitä työajan ja palkkauksen osalta tästä eteenpäin tapahtuu, vaikuttaa käynnissä olevaan maakuntavalmisteluun. Vuoden 2019 alussa työnantaja vaihtuu Jyväskylän kaupungista Keski-Suomen maakunnalle ja samalla muuttuu työnantajapolitiikka. Siinä vaiheessa voidaan taas halutessa tarkastella eri vaihtoehtoja, ja tietysti tarkasteluun vaikuttavat kokemukset, mitä nyt vapun jälkeen saadaan, Tarvainen toteaa.

Työvuororytmin valmistelua johtanut palopäällikkö Mikael Monthan kertoo, että pohjalla oli työnantajan antamat hyvin selkeät reunaehdot: rytmin täytyy tuottaa tasaista vuorovahvuutta jokaisena päivänä ympäri vuoden sekä pääasiallisesti täysiä tasauspäiviä.

– Eri vaihtoehtoja käytiin läpi niin perusteellisesti kuin vain ennätettiin. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman vähän työn kokonaiskuormittavuutta tuottava malli, joka toteuttaisi myös henkilöstön toiveita, Monthan sanoo.

Peruskierto on säännöllinen 28 päivän mittainen. Päivä-yö -pareja seuraa yksi, kaksi tai kolme vapaapäivää. Kierron aikana on yksi yö-yö -pari, yksi päivä-päivä -pari sekä yksi yksittäinen päivävuoro, jonka jälkeen on neljän päivän vapaa.

Tarkasti työvuororytmi etenee näin: P Y – – – Y Y – P Y – P – – – – P Y – P P Y – – P Y – -.

– Kierto toteuttaa parhaiten työntekijöiltä tulleet esitykset yövuorojen ja vapaiden suhteen. Peräkkäiset yövuorot osuvat viikonloppuun ja pitkää vapaata edeltävä päivävuoro perjantaihin, Monthan tarkentaa.

Tasoitusjaksona on 52 viikkoa. Muutos on huomattava, kun tähän saakka Keski-Suomen pelastuslaitoksen työajan poikkeusluvissa on ollut neljän viikon tasausjakso. Vuoden tasoitusjakso noudattelee vuosilomakiertoa, ei kalenterikiertoa. Tämä tarkoittaa, että tasoituksia pystytään suunnittelemaan kesälomakauden ulkopuolelle, talvilomakaudelle.

– Poissaolot saadaan jaettua tasaisesti, joka tarkoittaa tasaisia työvuorovahvuuksia. Henkilöstölle on huomattavaa sekin, että työvuorovaihtoja ei tarvitse heti tehdä takaisin, kun tasoitusjakso on näin pitkä, Monthan lisää.

Kuvassa Keski-Suomen pelastuslaitos harjoittelemassa korkealta pelastamista Metsä Fibren Äänekosken tehdastyömaalla toukokuussa vuosi sitten.