KS_kantelu

Keski-Suomen toimintavalmiudesta kanneltiin Aviin

Pelastuslaitosta syytetään paloasemien sulkemisen salailusta ja tilastoinnin jälkikäteisestä vääristelystä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on saanut käsittelyynsä kantelun, jossa virastoa vaaditaan puuttumaan pelastustoimen palveluiden tuottamiseen Keski-Suomessa.

Kantelussa esitetään, että Keski-Suomen pelastuslaitoksella olisi ongelmia pelastustoimen toimintavalmiuden järjestämisessä sekä tilastoinnissa ja raportoinnissa.

Kantelun on allekirjoittanut Jyväskylässä asuva mies, joka työskentelee pelastustoimessa, mutta ei Keski-Suomen pelastuslaitoksella.

– Halusin kantelulla kiinnittää huomiota pelastuslaitoksen toimintaan nimenomaan kuntalaisen eli veronmaksajan roolissa. Tällä hetkellä kuntalaiset maksavat pelastustoimen palveluista, joita eivät kuitenkaan saa sellaisina kuin pelastuslaitos antaa ymmärtää, mies kertoo kantelun syistä.

Kantelun mukaan ympärivuorokautisessa valmiudessa toimivien kolmen Jyväskylän paloaseman ja Äänekosken paloaseman päätoiminen henkilövahvuus on toistuvasti mitoitettu niin, ettei asemien pelastusyksiköitä saada miehitettyä 1+3:n vähimmäisvahvuudella.

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ja operatiivisen henkilöstöresurssin suunnitteluohjeen mukaan näillä neljällä asemalla pitäisi kuitenkin olla 1+3-miehitetty pelastusyksikkö vuoden jokaisena päivänä, kantelussa perustellaan.

Myös neljän paikkakunnan päiväpaloasemien (Laukaa, Keuruu, Jämsä ja Saarijärvi) osalta 1+3-vahvuudesta jäädään toistuvasti, eikä yksikkölähdöissä pelastusryhmä usein täydenny tehtävän aikana 1+3:een.

Asemien sulkeminen haluttu salata?

Alimiehitystilanteissa kahden paloaseman — Jyväskylän, Ristonmaan ja Vaajakosken – osalta on toimittu niin, että tilapäisesti kiinni laitetuille yksiköille on hälytysjärjestelmään asetettu tilatieto ”hälytettävissä”, kun statuksen tulee olla ”ei hälytettävissä”.

– Toimintamallilla on pyritty salaamaan asemien toistuva kiinni olo, väitetään kantelussa.

Väärä yksikön tilatieto aiheuttaa viiveitä hälytyksiin lähdössä, kun korvaava yksikkö ei saa välitöntä hälytystä, vastesuunnittelun ja hälytysohjeen mukaisesti. Valmiudessa olevan yksikön esimiestä on käsketty seuraamaan myös kiinni olevalle yksikölle tulevia tehtäviä ja reagoimaan niihin omalla yksiköllään.

Epäilyjä useista tilastointiongelmista

Pelastustoimen Pronto-tilastointijärjestelmään liittyvät ongelmat ovat kantelun mukaan Keski-Suomessa ”melko laajasti henkilöstön (sivu- ja päätoimiset sekä vpk-henkilöstö) tiedossa”. Pelastuslaitokselle määriteltyjen toiminnallisten tavoitteiden mukaan tilastoinnissa tulisi toteutua sekä toimintavalmiusaika että henkilömitoitus.

Kuinka laajasta tilastointiongelmasta on kysymys, on kantelun mukaan epäselvää. Esimerkkinä todetaan Tikkakosken paloasema, jossa yhden vuoden aikana yhdeksässä hälytyksessä Prontoon jälkikäteen muutettiin tehtävä suoritetuksi, vaikka tosiasiassa palokunta ei pystynyt miehittämään yksikköään lainkaan.

– Tilastoinnin oikeellisuus tulisi tarkistaa työvuorolistojen ja Pronto-selosteiden järjestelmällisellä ristiintarkistuksella, kantelussa esitetään.

Lähtöaikaan muutos kuntia kuulematta?

Kantelun taustatiedoissa todetaan Keski-Suomen pelastuslaitoksella olleen palvelupäätöskaudella 2013–2016 huomattavia ongelmia saavuttaa palvelutasopäätöksen mukaisia toiminnallisia tavoitteita henkilöstömitoituksen osalta.

Aluehallintovirasto kiinnitti asiaan huomiota kolme vuotta sitten palvelutasopäätöksen käsittelyn yhteydessä. Silloin virasto muun muassa edellytti pelastuslaitosta raportoimaan sille toimintavalmiuden toteutumisesta kolmesti vuodessa sekä tilanteen vaatiessa ryhtyvän toimenpiteisiin toimintavalmiuden parantamiseksi.

Kantelussa kiinnitetään huomiota myös pelastuslaitoksen marraskuussa tekemään päätökseen vapaaehtoispalokuntien hälytyksien lähtöajoista: VPK:iden lähtöaika muutettiin viidestä minuutista 15 minuuttiin eli vastaamaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen uutta varallaolo-ohjetta.

Varallaolo- ja lähtöaikamuutoksilla on kantelun mukaan heikennetty merkittävästi pelastustoimen valmiutta. Kantelussa arvostellaan myös sitä, että muutoksia tehtiin ilman kuntien kuulemista ja pelastuslaitoksen johtokunnan käsittelyä.

Avi ratkaisee, onko toimenpiteisiin aihetta

Hallintolain mukaan viranomaisen lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle – Keski-Suomen pelastustoimen osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Vaasaan.

Valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se kantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Ratkaisussaan aluehallintovirasto ottaa kantaa siihen, onko kantelun kohteena olevassa toiminnassa noudatettu lakia, hyvän hallinnon vaatimuksia tai muutoin menetelty asianmukaisesti.

Vastaavat pelastustoimesta tehdyt kantelut ovat harvinaisia, mutta eivät poikkeuksellisia. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Juha Vilkki arvioi, että viraston toiminta-alueelta tehdään karkeasti yhdestä kahteen kantelua vuosittain.

Kantelujen käsittelyn tavoiteaika on kahdeksaan kuukautta. Kantelun kohteelle annetaan mahdollisuus antaa vastine asiasta, jonka jälkeen yleensä kantelun tekijällä on mahdollisuus omaan vastineensa, jonka jälkeen asia ratkaistaan, Vilkki kertaa käsittelyn järjestystä.

Mikäli moitittavaa ilmenee, aluehallintovirasto voi antaa huomautuksen tai muuten kiinnittää asianomaisen huomiota lain ja hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn. Sen erityisempiä määräyksiä, varoituksia, päätösten kumoamisia tai korvausmääräyksiä virasto ei voi tehdä.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen kertoi tänään 17. tammikuuta, ettei pelastuslaitokselle ole tullut aluehallintovirastolta kantelusta selvityspyyntöä.

– En kommentoi asiaa ennen kuin se on meillä virallisesti käsittelyssä, Tarvainen toteaa.