Korkeiden rakennusten paloturvallisuudessa on huomattavia eroja

Uusistakin asuinrakennuksista paljastuu yllättäviä suunnitteluvirheitä ja puutteita, jotka eivät normaalissa asumisessa näy mitenkään, mutta tulevat esiin jos rakennuksessa syttyy tulipalo.

Uudenmaan alueen pelastuslaitoksissa on viime aikoina kiinnitetty huomiota korkeiden rakennusten paloturvallisuuteen. Kohteena ovat olleet niin uudet kuin vanhatkin asuintalot.

Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tekemissä harjoituksissa ja tutustumisissa on paljastunut useita puutteita korkeiden rakennusten turvatekniikassa. Yllättäen myös uusissa rakennuksissa on tavattu virheitä.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Arto Latvalan mukaan rakennuttajat ja taloyhtiöt ovat ottaneet palautteen mielellään vastaan, kun viranomainen on puutteista kertonut.

– Rakentajankin etu on, että jos pelastuslaitos muistuttaa puutteista, asiat laitetaan kuntoon heti rakentamisen aikana, eikä tarvitse myöhemmin korjailla, Latvala sanoo.

Vanhoissa taloissa pitkä lista puutteita

Usein ongelmat ovat sellaisia, joita asukas ei huomaa, mutta jotka nopeasti osuvat pelastusalan ammattilaisen silmään: kuivanousuputkien syöttöliittimiä ei ole suojattu ilkivallalta, liittimet on asennettu hankaliin paikkoihin tai osoittamaan tyystin väärään suuntaan.

Räikeimmissä tapauksissa uudehkon talon kuivanousut ovat olleet täynnä rakennusaikaista roskaa tai putket ovat koeponnistettaessa vuotaneet hitsausliitoksista.

– Eräässä uudessa asuintalossa kuivanousuputkien liittimet osoittavat kerroksissa alaspäin, kun niiden pitäisi olla kerroksen suuntaan eli sinne, mihin letkut vedetään. Asentaja ei ole ymmärtänyt, mihin tarkoitukseen putket asennetaan, palomestari Latvala kertoo.

Suunnitteluvirheestä on kyse myös silloin, kun palomieshissin käyttöönottokytkin olla väärässä kerroksessa:

– Hissin haltuunotto on toisessa kerroksessa, mikä on asukkaiden sisääntulokerros. Pelastuslaitoksen hyökkäystie on kuitenkin katutason kerroksessa, jossa sijaitsee nousujohdon syöttö, paineenkorotuspumppu, savunpoiston ohjauskeskus ja muut tekniset vastaava tekniikka.

Vanhemmista rakennuksista puuttuvat yleensä kuivanousut, savunpoistoluukut ja palomieshissit kokonaan. Hissejä voi olla yksi, samoin porraskäytäviä, palo-osastointia ei lainkaan.

– On jopa kymmenkerroksisia rakennuksia, joissa ei ole erikseen osastoitua porraskäytävää, vaan käynti asuntoihin on suoraan porraskäytävästä ja asuntojen ovet eivät täytä 30 minuutin palo-osastoinnin vaatimuksia.

Talot on tehty rakentamisaikaisten määräysten mukaan. Saneerausten yhteydessä turvatekniikkaan voisi lisätä, jos taloyhtiö haluaisi.

Tekniikka on asukkaiden turvaksi

Tekniset ratkaisut helpottavat sammutus- ja pelastustyötä ja tekevät palomiesten työstä turvallisempaa, mutta ensisijaisesti tulisi ymmärtää, että kyse on asukkaiden omasta turvallisuudesta, korostaa Latvala.

– Kuivanousut ja palomieshissit rakennetaan talon asukkaiden turvallisuutta varten, ei vain palomiehiä varten, palomestari huomauttaa.

– Pelastuslaitos tulee kyllä apuun, mutta nyt on kyse siitä, miten nopeasti apu tavoittaa ylimmän kerroksen asukkaat, kun tulipalo on tuhoisa.

Kuivanousujen eli kiinteiden sammutusvesiputkien kautta syötetään vesi suoraan palavaan tai sen alapuoliseen kerrokseen. Nousujen käyttö nopeuttaa sammuttamista siihen nähden, että vaihtoehtona on letkujen selvittäminen katutasolta korkealle kerroksiin.

Palomieshissi on ulkopuolisella virransyötöllä varmistettu hissi, jonka palomiehet voivat ottaa tarvittaessa hallintaan avaimella, jonka jälkeen hissiä eivät voi muut käyttää. Pelastuslaitoksen ensisijainen toimintamalli tulipalossa nousta palomieshissillä kohdekerroksen alapuolelle. Tästä jatketaan kohteeseen portaikkoa pitkin, joko alkusammutin- tai työjohtoselvityksen mallilla. Vähäisissä ns. nakit ja muussi -keikoilla hissillä voidaan nousta suoraan kohdekerrokseen.


Palomieshissien tekniikka vaihtelee,
tässä hissimallissa palomies ottaa hissin
haltuunsa kolmioavaimella. Kuvassa
on meneillään alkusammutustiedustelun
harjoitus.


Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomiehet harjoittelivat
elokuun puolivälissä Vantaan Martinlaaksossa, 15. kerroksisessa
tornitalossa.

Savunpoistoluukkujen kautta voidaan purkaa porraskäytävään puskevaa myrkyllistä ja kuumaa kaasua puhaltimen avulla. Samalla minimoidaan palokaasujen leviäminen huoneistoihin.

Palo-osastoinnilla turvataan ihmisten poistuminen asunnoista, vähennetään omaisuusvahinkoja ja helpotetaan sammutustyötä: osastointi rajoittaa palon sen syttymisosastoon ja estää palokaasujen leviämisen.

Tehtäisiin enemmän kuin laki vaatii

Rakennusten pakollisista paloteknisistä laitteistoista säädetään ympäristöministeriön ns. paloasetuksessa, joka on osa rakentamismääräyskokoelmaa. Palomestari Latvala näkisi mielellään tilanteen, jossa rakennuttajat soveltaisivat korkeiden rakennusten määräyksiä myös matalemmissa rakennuksissa. Kyse on tietysti rakentamisen kustannuksista.

Kuitenkin asuinrakennus, jossa paloturvallisuusasiat on mietitty viimeisen päälle, voisi olla myös asukkaille entistä houkuttelevampi: rakennuttaja voisi markkinoida asuntoja tavallista turvallisempina.

Kustannuksia voi ajatellan myös siltä kantilta, miten turvatekniikalla voidaan säästää omaisuusvahinkoja tulipaloissa. Kerrostalon huoneistopalossa asukkaat joudutaan usein tilapäismajoittamaan koko porraskäytävän osalta, kun savu leviää.

– Liian paljon rakennetaan niin, että turvatekniikassa mennään määräysten alarajoilla. Kuitenkin iso juttu olisi jo se, jos kuivanousut ja muuta turvatekniikkaa rakennettaisiin myös matalempiin asuintaloihin. Tekniikka, kuten palomieshissit, turvaisivat asukkaita myös alle kahdeksan kerroksisissa rakennuksissa, Latvala sanoo.


Kuivanousun liitin 15-kerroksisen
talon ulkoseinässä. Paloletkun liittäminen
onnistuu, vaikka tila on ahdas, seinä lähellä.


Kuivanousun liittimet suojattiin tässä
taloyhtiössä ilkivallalta, kun pelastuslaitos
huomautti asiasta.

Latvala myöntää, että pelastuslaitokset eivät aikaisemmin ole kiinnittäneet korkeiden rakennusten paloturvatekniikkaan riittävää huomiota. Nyt tilanne on muuttunut ainakin Uudellamaalla, ja esimerkiksi Helsingin pelastuslaitos on tehnyt kattavan kartoituksen korkeiden rakennusten turvatekniikan tilasta. HIKLU-alueelle on valmistunut neljän laitoksen yhteinen ohje kuivanousuista ja niiden koeponnistuksista.

– Vasta nyt aletaan ymmärtämään, että kuivanousut tulee testata. Kiinteistön omistajat eivät usein tiedä, että lakikin vaatii pitämään sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet kunnossa ja huollettuna.

Lontoon vuoden takainen tornitalon palo herätti kysymyksen, voiko Suomessa syntyä näin tuhoisa onnettomuus. Latvalan mielestä kysymys on hyvä, jos se herättelee taloyhtiöitä miettimään paloturvallisuusasioita. Puutteista huolimatta uudet asuintalot ovat huomattavasti 60- ja 70-lukujen tornitaloja turvallisempia.


Tässä vantaalaisessa talossa savunpoiston ja palomieshissin
käyttöpainikkeet ovat sinällään helposti löydettävissä ja
käytettävissä, mutta ohjetekstit voisivat olla selkeämmät,
näyttää palomestari Arto Latvala. Tulipalon sattuessa
pelastushenkilöstöllä tuhrautuu aikaa opasteiden arvuutteluun.


Jos tähän 12-kerroksiseen asuintaloon
saneerattaisiin savunpoistoluukut
porraskäytävään, talon paloturvallisuus
paranisi huomattavasti. Vaikka
porraskäytävä on oma palo-osasto,
niin ongelmana on, etteivät kaikki
kerroskäytävien palo-ovet ole kunnossa.

– Vanhoissa taloissa ei ole toimivaa savunpoistoa porraskäytävissä eikä palo-osastointia porraskäytävän ja kerroskäytävän välillä. Jos alhaalla syttyy iso palo, palokaasut ovat tappavia ylemmissä kerroksissa. Asukkaat ovat loukussa omissa asunnoissaan.

Paloturvallisuus esille Turvallisuus-messuilla

Kiinteistöjen paloturvallisuus ja asukkaiden alkusammutustaidot ovat yhtenä teemana esillä Tampereella 11. – 13. syyskuuta järjestettävillä Turvallisuus-messuilla.

Messujen ulko-osastolla sijaitsevalla MOPSI-osastolla on esillä uutta täydentävää sammutustekniikkaa, jota esittelee Pelastusopiston ”myytinmuurtajien” tiimi — yliopettaja Ismo Huttu ja tutkija Marko Hassinen Pelastusopistolta ja palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Mukana osastolla ovat myös TUKESin sähköpalojen sekä käsisammuttimien ja palovaroittimien asiantuntijat Jukka Lepistö ja Karoliina Meurman.

MOPSI-osasto on toteutettu Palopäällystöliiton ja SPEKin Palosuojelun Edistämissäätiöstä hakemalla hankerahoituksella. Hankkeessa jalkautetaan Pelastusopiston täydentävien sammutusmenetelmien (PETS) sekä kodinkonepalojen tutkimushankkeiden tuloksia niin pelastusalan henkilöstön kuin myös kansalaisten pariin.

– Osaston asiantuntijat neuvovat ja opastavat messuvieraita, olivatpa he palomiehiä tai maallikoita, Latvala kertoo.