Pelastustoimen koulutusuudistuksen valmistelu etenee

Sisäministeriön pelastusosaston tavoitteena on, että koulutusuudistuksen isot päätökset päästäisiin tekemään vielä tämän hallituskauden aikana.

Pelastustoimen koulutusuudistuksen valmistelu käynnistyi edellisellä hallituskaudella. Työryhmäesitys koulutuksen linjauksista valmistui vuoden 2018 alussa. Uudistukseen on latautunut paljon odotusta: se nähdään tarpeellisena, jopa välttämättömänä.

– Yleistavoite on koulutuksen tason nosto sekä miehistössä, alipäällystössä että päällystössä, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriön pelastusosastolta kertoo.

Moduuliperiaatteella toteutettavassa rakenteessa työssä saatu jatko- ja täydennyskoulutus voitaisiin liittää osaksi tutkintoja. Tästä olisi Kohvakan mukaan hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle.

Pelastusopistoa kehitetään valtakunnallisena koulutus- ja tutkimuskeskuksena, mutta tämän solmukohdan lisäksi on tarve alueellisille jatko- ja täydennyskoulutuskeskuksille.

– Todennäköisesti koulutusjärjestelmää pitää katsoa hyvin joustavasti sen suhteen, miten ja millä tavalla käytännön koulutus tapahtuu. Rekrytoinnin näkökulma on tärkeä – joitakin esityksiä on tullut siitä, että mahdollisuus toteuttaa koulutusta alueellisesti voisi olla lääkitystä pelastajien rekrytointihaasteisiin, Kohvakka sanoo.


Koulutusuudistuksen aikataulua on sisäministeriössä arvioitu seuraavasti:

  • Sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä selvitetään vuonna 2020 perusteeksi pelastustoimen kehittämistarpeet
  • Urapolkumallinnus pohjaksi vuoden 2021 kuluessa
  • Koulutusuudistuksen järjestelmätason tarkistukset (tutkinnot, koulutuksen toteutus valtakunnallisesti, kustannusarviot) vuonna 2022
  • Lainsäädäntöpohja tarkistetaan osana pelastuslain kokonaisuudistusta
  • Uusi järjestelmä käynnistyy päätösten mukaisesti, tavoitteena vuodet 20232024.

 

Kohvakka: Työajasta pitäisi pystyä keskustelemaan kansallisesti

Sisäministeriö ei ole sopijaosapuoli virkaehtosopimuksessa, jossa määritetään pelastushenkilöstön työaikavaihtoehtoja. Työajasta päättää pelastuslaitoksissa työnantaja.

Työaika on keskeinen työhyvinvointiin vaikuttava asia. Sisäministeriön julkaisemassa pelastustoimen strategiassa Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhtenä kansallisena tavoitteena on pelastushenkilöstö voi hyvin.

Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo työajan nousseen esiin, kun hän on tavannut pelastustoimen työntekijöitä aluekierroksillaan.

– Olen käynyt pitkiä keskusteluja henkilöstön kanssa muun muassa koulutuksesta, työurista ja myös työaikakysymyksistä. Kierros on ollut arvokas tässäkin mielessä.

Kohvakka näkee kokonaisuuden, jonka muodostavat mahdollisimman hyvä palvelutuotanto ja samaan aikaan henkilöstön hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta huolehtiminen.

– Meidän pitäisi pystyä kehittämään työaikarakenteita kansallisena kokonaisuutena, vaikka päätökset tehdään yksittäisissä työnantajaportaissa. Silloin työnantajat eivät olisi yksin kehityshankkeissaan ja vastaavasti henkilöstö ei kokisi joutuvansa eriarvoiseen asemaan samankaltaisilla palvelutuotannon alueilla.

– Koetamme edistää kaikilla tavoilla sitä, että kansallisella tasolla saataisiin kestäviä ratkaisuja.

Lue pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan laajempi haastattelu 18. joulukuuta ilmestyvästä Pelastusalan ammattilainen -lehdestä.

Kuva: Sami Perttilä