Pelastustoimelle valmistui mittariston malli – kehitystyötä tarvitaan vielä rutkasti

Kokeiluversiossa ei ole vielä mittareita henkilöstön osaamiselle, työhyvinvoinnille tai työturvallisuudelle.

Pelastustoimen yhteisen mittariston rakentaminen etenee. Tänä syksynä on Palosuojelurahaston rahoittamassa Mittarit pelastuslaitosten prosessien toimivuuden arviointiin -hankkeessa esitelty mallit sekä pelastuslaitoskohtaiselle että valtakunnalliselle mittaristolle.

Pelastusopisto toteutti hankkeen yhteistyössä pelastuslaitosten, sisäministeriön ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa.

Tehty mittaristo on kokeiluversio, joka perustuu pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn tietoihin. Mittaristo on tallennettu Excel-taulukkolaskentatiedostoiksi ja pohjatietona se sisältää pelastuslaitoskohtaisia toimintalukuja vuosilta 2014–2018.

Mittariston tarkoituksena on toimia pelastustoimen toimintojen ja palvelujen arvioinnin, seurannan, kehittämisen ja johtamisen apuvälineenä.

Kehitetty kokeilumittaristo on jatkoa kaksi vuotta sitten tehdylle kehitystyölle. Silloisessa Pelastustoimen indikaattorit -hankkeessa määriteltiin pelastustoimen ydinprosesseihin liittyvät mittarit. Jatkohankkeessa valittiin tarkemman työn alle valittiin ne mittarit, joihin oli saatavilla tietoja PRONTOsta.

Mittaristo pohjautuu pelastustoimen ydinprosesseihin: onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan, varautumiseen ja ensihoitoon.

Mittareista muodostuvan tuloskortin tavoite on kuvata pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tuloksellisuutta, joka koostuu palvelukyvystä, tuottavuudesta, taloudellisuudesta, vaikutuksista asiakkaissa sekä toimintaympäristön turvallisuuden tasosta.

Pelastustoimen yhteisen mittariston luominen ei vielä tällä hanketyöllä tullut valmiiksi.

Saatavilla olevien tietojen vähäisyyden vuoksi mittaristossa ei esimerkiksi ole henkilöstön osaamista, työhyvinvointia tai työturvallisuutta koskevia mittareita, joita Pelastustoimen indikaattorit -hankkeessa kaksi vuotta sitten esitettiin.

Samoin puuttuvat vielä muun muassa varautumista ja onnettomuuksien ehkäisyä kuvaavat mittarit.

Suurin heikkous on, että mittaristoa on lähdetty kehittämään kerätyn tiedon perusteella, huomautetaan hankeraportissa. Ideaalitilanteessa mitattavat asiat olisivat strategisten tavoitteiden mukaisia.

Kokeilumittaristo on ensimmäinen askel systemaattiseen ja yhtenäiseen toiminnan palvelukyvyn, tuottavuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen pelastuslaitoksissa.

Pelastuslaitosten keskinäinen vertailu ei mittaristolla vielä onnistu, mutta sitä voidaan käyttää yhden pelastuslaitoksen kehittymisen seurantaan, kertoo suunnittelija Johannes Ketola Pelastusopistolta.

– Toivomme että pelastuslaitokset harjoittelisivat toimintansa mittaamista kokeilumittaristolla ja antaisivat siitä palautetta. Silloin pystymme jatkossa kehittämään oikeasti toimivan mittarijärjestelmän, Ketola sanoo.

Kokeilumittariston avulla pelastuslaitokset voivat harjoitella mittariston tulkintaa ja tiedolla johtamista omassa strategisessa päätöksenteossaan.

– Nyt on luotu pohja, jolla mittaritietoa voidaan jatkossa kerätä. Jotta mittaristo voitaisiin ottaa käyttöön, pelastuslaitosten tulisi ottaa se osaksi suunnittelu- ja päätöksentekoprosessiaan.

Hankeraportti sisältää suunnitelman mittariston jatkokehittämisestä. Sen mukaan kehitystyöstä vastaisi pelastuslaitosten kumppanuusverkosto yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.

Mittariston jatkokehittämistyö tulisi kytkeä toimialan yhteiseen kokonaisarkkitehtuurityöhön, jotta tietojohtamiseen ja mittaamiseen liittyvät tarpeet tulisivat huomioiduksi, raportti esittää.

 


 

Lue aiheesta lisää: