Motivoitunut henkilöstö suoriutuu paremmin

Suomessa on ehkä maailman osaavin ja kokenein työvoima, johon on investoitu pitkäjänteisesti vuosikymmenten ajan ja jonka osaamista kannattaa hyödyntää työn kehittämisessä.

Kokemuksen mukaan työntekijöillä on ideoita, halua ja kykyä parantaa työn sujuvuutta ja työviihty-vyyttä, kun heille annetaan siihen mahdollisuus.

Kun jokainen työyhteisö toteuttaa useita pieniä työn sujuvuutta parantavia kehitystoimenpiteitä, muodostuu niistä yhdessä näkyvää ja mitattavaa taloudellista hyötyä. Tehokas henkilöstölähtöinen kehittäminen on siis kannattava investointi.


Tällä hetkellä työn tuottavuuden parantamisessa pullonkaulana ovat työn sujuvuus ja työmotivaatio. Jatkuva säästäminen ja uudistukset joihin henkilöstö ei voi vaikuttaa, heikentävät turvallisuuden tunnetta, laskevat motivaatiota, rajoittavat työn kehittämistä ja heikentävät tuottavuutta.

Tuottavuutta tavoiteltaessa johdon kannattaisi kuunnella enemmän henkilöstön näkemyksiä perustyön kehittämisessä ja tietoisesti vähentää työhön liittyviä häiriötekijöitä. Tämä vaatii johdolta aikaa ja halua ymmärtää organisaation haasteet työn ääressä.


Työelämän laatu (Quality of Working Life, QWL) voidaan määritellä organisaation hyvinvoinnin ja organisaation henkilöstön kokeman työhyvinvoinnin yhdistelmänä.

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee elämänhallintaa.

Työelämän laadun merkitystä ei useinkaan ymmärretä. Esimerkiksi jatkuvat yt-neuvottelut ja loputon kustannusten säästäminen voivat hyvin nopeasti syödä tuotantotekijöistä tärkeintä – eli osaamisen hyödyntämistä.


Työelämän laadun kehittämisessä sekä johdolla, lähiesimiehillä että työntekijöillä on omat tärkeät roolinsa.

Johdon täytyy uskaltaa ottaa henkilöstöä mukaan suunnitteluprosesseihin ja näin osoittaa arvostusta, joka vahvistaa sisäistä motivaatiota ja sitoutumista. Lähiesimiesten tulee keskustella jokaisen työntekijän kanssa siitä, mikä tuo työntekijälle lisää virtaa ja motivaatiota työntekoon ja miten niitä puolia työssä voisi kehittää. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, jotka voivat ottaa vastuuta työn sujuvuuden parantamisesta.

Työelämän laatu rakentuu kolmesta itsearvostustekijästä: turvallisuuden tunteesta, yhteistyöstä ja osaamisesta sekä luovuudesta.

Turvallisuuden tunne on hyvän suorituskyvyn perusta, mutta se ei ole suorituskyvyn lähde. Mikäli fyysinen tai emotionaalinen turvallisuus on uhattuna, syntyy negatiivisia tuntemuksia, jotka keräävät huomion ja syövät suorituskyvyn. Kun turvallisuuden tunne on kunnossa, voidaan suorituskykyä lisätä yhteistyön ja osaamisen avulla sekä hyödyntämällä henkilöstön luovuutta.

Henkilöstön luovuuden avulla voidaan lisätä suorituskykyä merkittävästi, mutta vain sillä edellytyksellä, että yhteistyö, osaaminen ja turvallisuuden tunne on riittävän hyvät.

Suorituskyky syntyy aina itsearvostustekijöiden yhteisvaikutuksena, joten johtajien ja esimiesten tulee hallita sekä työpahoinvoinnin välttäminen että työn imun kokemusten edistäminen.


Lapin yliopistossa on tehty läpimurto työelämän laadun mittaamisessa. Tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla työelämän laatu voidaan muuttaa henkilöstön suorituskyvyksi luotettavalla tavalla.

Tutkimusjohtaja Marko Kestin mukaan työpahoinvointi syö suorituskyvyn, mutta työpahoinvoinnin välttämisellä ei voi luoda tehokkuutta ja siten ylivoimaista kilpailuetua. Sen sijaan työn imu parantaa organisaation tehokkuutta, mutta vain siinä tapauksessa, että henkilöstöä ei kuormiteta liikaa.
Uudessa mallissa työelämän laatu nähdään itsenäisenä, mitattavana tuotannontekijänä muiden resurssien rinnalla.


Työhön liittyvät haitat ja riskit on tärkeää tunnistaa, mutta hyvä työelämän laatu ei synny vain työpahoinvointia poistamalla. Esimiesten tulee kiinnittää huomiota myös siihen, mikä ihmisiä motivoi ja innostaa hyvään suoritukseen. Suoritukseen vaikuttaa merkittävästi se, että työntekijä kokee työnsä
mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä saa arvostusta osakseen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että sisäisesti motivoitunut henkilö on tuottavimmillaan ja samanaikaisesti voi hyvin. Kun kokee työn imua, työssä tulee onnistumisia, sen kokee mielekkääksi ja huomaa oman osaamisen kasvavan. Se tuottaa myönteisiä kokemuksia ja energiaa myös muuhun elämään.


Hyvä johtaja välittää aidosti oman henkilöstönsä terveydestä ja hyvinvoinnista. Hän ymmärtää, että hyvin johdettu organisaatio menestyy osaavan henkilöstön avulla.

Hyvässä työyhteisössä työyhteisön jäsenet auttavat toinen toistaan onnistumaan ja myös iloitsevat toisensa onnistumisista. Innostunut, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö on organisaation tärkein voimavara.

Tauno Hepola


Kirjoittaja toimii Mcompetence Oy:n toimitusjohtajana ja yritysvalmentajana. Hän on yrittäjähenkinen johtamisen asiantuntija, jolla on yli 30 vuoden kokemus liiketoiminnan johtamisesta ja valmentamisesta sekä yrityksissä että julkisella sektorilla.

Kirjoitus on alun perin julkaistu ”Työhyvinvointi tähtäimessä” -palstalla Pelastusalan ammattilaisen numerossa 4/2017.