Ohisalo: Syrjäytymisen ongelmaan tarvitaan kaikkien panostusta

– Pyrin osaltani varmistamaan, että toimintaedellytykset tehokkaalle pelastustoimelle säilyvät myös jatkossa, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Tuore sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on toiminut tehtävässään pian kaksi viikkoa.

Hän sanoo ottaneensa sisäministerin salkun vastaan nöyrin, kiitollisin ja innokkain mielin.

– Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi jo vuosia. Tämän uhan torjuminen yhdessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa on tärkeimpiä syitä, miksi olen lähtenyt mukaan politiikkaan.

Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat muun muassa pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta. Ohisalo kertoo huomanneensa, että suomalaiset luottavat viranomaisten tekemään työhön.

– Arjen turvallisuuden eteen tehdään valtavan hyvää työtä jatkuvalla valmiudella ympäri Suomen. Kansalaisten luottamus pelastus- ja muita viranomaisia kohtaan osoittaa, että työtä on tehty hyvin.

– Pyrin osaltani varmistamaan, että toimintaedellytykset tehokkaalle pelastustoimelle säilyvät myös jatkossa.

Hätäkeskusten osalta Ohisalo toivoo, että ERICA-tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä hätäpuheluiden vastaanottamiselle ja avun hälyttämiselle.

– Uskon, että pidemmän päälle järjestelmä tekee avunsaannista nopeampaa ja tukee hätäkeskuspäivystäjien työtä.

Hän toivoo pystyvänsä tukemaan hätäkeskuspäivystäjien ja muiden turvallisuuden tekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia.

– On hälyttävää, että esimerkiksi sairauspoissaolot ovat hätäkeskuspäivystäjillä niin korkeat kuin ovat.

Syrjäytyminen, ilmastonmuutoksen torjunta, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Pelastustoimen uudistus käynnistyi edellisellä hallituskaudella. Kysyttäessä pelastustoimen kehittämistarpeista, Ohisalo ei nosta esiin mitään yksittäisiä asioita vaan isoja teemoja.

– Minulla on vahva luotto siihen, että pelastustoimi ja -laitokset ovat hyvin itse tietoisia omista vahvuuksistaan ja kehittämistarpeistaan. Pelastustoiminta ja pelastajat nauttivat suurta luottamusta. Sen osalta meidän pitää toki turvata ennen kaikkea harvaan asuttujen alueiden palveluiden saatavuus.

– Toivon, että esimerkiksi palotarkastustoiminnassa päästään ministerikaudellani kohti yhtenäistä laintulkintaa ja valtakunnallisia käytäntöjä, mikä lisäisi asiakaslähtöisyyttä. Tarvitaan myös lisää moniammatillista yhteistyötä, jossa viranomaiset tukevat entistä paremmin toistensa toimintaa.

Syrjäytyminen on suurin sisäisen turvallisuuden uhka, ja se on monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma, johon tarvitaan kaikkien panostusta, Ohisalo painottaa.

Ministeri myös esittää, että pelastuslaitokset kehittyisivät ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen varautumisessa.

– Katastrofiriskeihin varautuminen on hienosti jo aloitettu, mutta meidän tulee hallinnonalana myös arvioida, miten voimme paremmin pienentää omasta toiminnasta aiheutuvia ilmastopäästöjä ja onnettomuuksien satunnaispäästöjä.

– Samoin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen muun muassa pelastustoimessa on yksi tärkeistä tavoitteista ministerikaudellani.

Pelastuslaitoksille turvattava riittävä autonomia

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ”myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi”, jonka lisäksi todetaan että ”pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu turvataan sote-uudistuksessa”.

Ohisalo sanoo seisovansa linjausten takana.

– On mielestäni tarkoituksenmukaista, että pelastustoimi ja sote siirtyvät molemmat maakunnille, jolloin ensihoidon häiriötön tuottaminen saadaan turvattua ja meillä on hyvät edellytykset edellä mainittuun yhteistyöhön syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Samalla Ohisalo painottaa sitä, että pelastuslaitoksille turvataan riittävä autonomia pelastustoimen palveluiden tuottamisessa. Tämä tarkoittaa, että laitokset toimisivat maakunnassa sotesta erillisinä liikelaitoksina.

– Muuten pelkään, että pelastustoimi jää maakunnallisessa päätöksenteossa kertaluokkaa suuremman soten jalkoihin.

Ohisalo kertoo ymmärtäneensä, että pelastustoimessa toivottaisiin suurempia toiminta-alueita, jotka olisivat nykyisten sote-erityisvastuualueiden tai hätäkeskusalueiden suuruisia.

– Nyt pelastuslaitoksia on kuitenkin tulossa 18 eli osa laitoksista on resursseiltaan pieniä, varsinkin suhteessa Uuteenmaahan. Kuitenkin ihmisten kannalta olisi tärkeää, että he saavat yhdenmukaisesti palveluita kaikkialla Suomessa.

Yksi ratkaisu maakuntien kokoeroihin voisi sisäministerin mukaan olla se, että esimerkiksi tiettyjä palveluita tuotettaisiin yhteistyössä, jolloin pienet pelastuslaitokset voivat keskittyä peruspalvelutuotantoon.

 

Kuva: Kuvaaja Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia; käyttöoikeudet CC-BY-4.0