Öljyntorjuntaa voi harjoitella myös simulaattorilla

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK on kehittänyt pelastusviranomaisille uudenlaisen öljyntorjuntakoulutuksen.

Kotkassa sijaitsevassa merenkulun simulaattorikeskuksessa koulutetaan pelastuslaitosten henkilöstöä öljynkeräyssimulaattorilla, joka tiettävästi on ensimmäinen malliaan koko maailmassa.

Koulutuksessa käytetään myös ensimmäistä kertaa merenkulun komentosiltasimulaattoreita öljylautan puomituksen ja nuottauksen harjoitteluun.

Uudenlaisen öljyntorjuntakoulutuksen on kehittänyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK. Koulutusta testattiin kahdella pilottikurssilla, joihin osallistui venemiehiä ja päällystöviranhaltijoita Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Lapin, Oulu-Koillismaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksista sekä Pelastusopiston opettajia.

Harjoittelu öljyllä onnistuu

Kotkan simulaattorikeskuksen komentosiltasimulaattoria on päivitetty niin, että harjoituksena voidaan toteuttaa myös öljyntorjuntatehtävä. Käytössä on kolme komentosiltaa, jotka voivat toimia joko yhdessä ”samassa maailmassa” tai kukin omissa harjoituksissaan.

– Simulaattorissa voidaan harjoitella puomittamista ja nuottaamista öljyn kanssa hyvin erilaisissa olosuhteissa ja skenaarioissa, projektipäällikkö Emmi Rantavuo XAMKista kertoo.

Öljynkeräyssimulaattorin esikuvana on Lamorin valmistama kaivuriin asennettu harjakeräin. Kaivurilla kerätään öljyä merestä joko satama-altaan reunalta tai proomun päältä. Toistaiseksi onnettomuussimulaatioissa kerätään ”öljyä x”, mutta jatkossa on tavoitteena kehittää ohjelmaa niin, että öljyn laatua voidaan vaihdella.


Kaivinkoneeseen asennetun öljynkeräinsimulaattorin harjoitus
käynnissä XAMKin pilottikurssilla.


Öljynkeräinsimulaattorin on valmistanut lappeenrantalainen
Mevea Oy, ja sen mallina on käytetty suomalaisen
Lamor Corporation Ltd:n harjakeräintä.

Kuinka hyvin komentosilta- ja keräinsimulaatiot sitten vastaavat todellisuutta? Saadun palautteen perusteella melko hyvin.

– Pilottikurssilaisten mukaan simulaatio aluksen toiminnasta on hyvinkin todellinen. Esimerkiksi puomi hinauksessa antaa erilaisen vastuksen ja öljy toimii todellisen öljyn tavoin. Simulaatio ei tietenkään täysin vastaa oikeaa tilannetta, mutta eroavaisuudet joita on, eivät häiritse varsinaista harjoiteltavaa asiaa, Rantavuo kertoo.

Harjakeräin mallintaa oikeaa keräintä niin, että kerääminen onnistuu vain tietyssä kulmassa ja syvyydessä.

Simulaattorin ehdoton vahvuus on, että harjoitusta voi toistaa samoissa olosuhteissa loputtomiin. Tämä mahdollistaa erilaisten taktiikoiden vertailun.

Turvallista harjoittelua

Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta XAMKin öljyntorjuntakoulutuksen pilottiin osallistui kaksi venemiestä ja yksi päällystön edustaja. Kolmen päivän koulutukseen oltiin tyytyväisiä.

– Venemiesten palaute alussimulaattorista oli hyvää. Koulutuksessa simuloitiin öljylautan puomitusta, jota ei tavanomaisissa vesillä suoritettavissa harjoituksissa voi toteuttaa. Öljy antoi harjoituksiin uutta ulottuvuutta, kertoo apulaispalopäällikkö Veli-Matti Hiekkataipale.

– Päällystö laati torjuntasuunnitelman ja toteutti johtoharjoituksen. Kurssilaiset näkivät myös, miten laivaa ajettiin komentosillalta ja miten yhteistyö ja viestitys toimi. Tämä oli hyvä, sillä tavallisesti päällystö ei ole veneharjoituksissa mukana.

Kokonaisuutena koulutus oli Hiekkataipaleen mukaan toimiva ja suositeltava paketti. Simulaatiot toimivat varsin hyvin, mutta täysin vesistöharjoitusten korvaajaksi niistä ei ole — eikä se ole koulutuksen tarkoituskaan.

– Simulaattorissa on turvallista harjoitella ja kokeilla eri konsteja, mitä merellä ei välttämättä voi tehdä. Samoin voi kokeilla erilaisia olosuhteita, esimerkiksi kovempaa aallokkoa.

Uudenlaiselle koulutukselle on tarvetta

Simulaattorikoulutusta on kehitetty XAMKin ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMIn yhteisessä SCAROIL-hankkeessa (Simulator Training for Cargo Handling and Oil Recovery), johon on saatu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta. Lisäksi simulaattorin hankintaan on saatu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta.

XAMKin öljyntorjunnan osaprojektia rahoittavat lisäksi Merenkulun Säätiö, Palosuojelun Edistämissäätiö sekä William ja Ester Otsakorven säätiö.


Öljyntorjuntatehtävän johtamisharjoitus käynnissä.


Öljypuomin nuottausta aluksen komentosillalta.

Osana hanketta toteutettiin kartoitus öljyntorjuntatoimijoiden nykyisen osaamisen tasoa öljyntorjunnan eri osa-alueilla. Kyselyyn vastasi pääasiassa öljyntorjuntaa tekeviä pelastuslaitoksia. Tulokset osoittavat, että öljyntorjunnan koulutukselle on kysyntää.

Koulutustarvetta nähdään erityisesti torjunta- ja keräystyön menetelmä- ja kalusto-osaamisessa sekä torjuntatyön suorittamisessa haastavissa olosuhteissa.

Huomio koko prosessiin

Pilottikursseilta saadun kokemusten perusteella XAMK kehittää pelastuslaitoksille suunnattua öljyntorjuntakoulutusta. Jatkossa koulutusta on tarjolla täydennyskoulutuksena tilauksesta. Yksi ratkaistava asia on muun muassa se, saadaanko koulutuksiin Öljysuojarahaston tukea.

Öljyntorjuntakoulutuksesta halutaan muodostaa kokonaisuus, joka kattaa koko prosessin ensitoimista jätteen käsittelyyn. Yleensä öljyntorjunnan kenttäharjoituksissa keskitytään käytännössä vahingon rajaamiseen, eikä mahdollisuutta varsinaiseen öljyn keräämiseen tai sen vaatimiin jatkotoimenpiteisiin ole.

Kuvat: Justiina Halonen