Parempi viranomaisyhteistyö vähentäisi uhkatilanteita

Ensihoitohenkilöstön työssään kokemia väkivallan uhkatilanteita voidaan ehkäistä koulutuksella ja viranomaisyhteistyöllä, esitetään YAMK-opinnäytetyössä.

Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelija Petri Luoma selvitti vuosi sitten valmistuneessa sairaanhoitaja YAMK-tutkinnon opinnäytetyössään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön tekemät uhka- ja vaaratilanneilmoitukset neljän vuoden ajalta. Vuosina 2013–2016 ilmoituksia tehtiin 47, joista kielellistä tai henkistä väkivaltaa oli 10, lievää fyysistä väkivaltaa 18, vakavaa fyysistä väkivaltaa 10, vakavia vammoja aiheuttanutta väkivaltaa kaksi sekä esineisiin tai laitteisiin kohdistunutta väkivaltaa neljä tapausta.

Ilmoitetuista uhkakäyttäytyjistä 65 prosenttia oli miehiä ja 35 prosenttia naisia. Päihtymys oli kirjattu hieman yli puoleen ilmoituksista. Valtaosa uhkakäyttäytyjistä oli potilaita, mutta myös omaisten ja sivullisten tekemästä uhkailusta tai väkivallasta raportoitiin.

Keski-Uudellamaalla uhkatilanneilmoituksia on kerätty Kumppanuusverkoston laatimalla lomakkeella vuodesta 2013 alkaen. Lomakkeen avoimessa osassa kysytään arviota siitä, kuinka tilanne oltaisiin voitu välttää ja millaisia toimia työntekijä odottaa työnantajalta tapahtuman suhteen.

Tutkimuksen johtopäätöksenä Luoma totesi, että ensihoidossa työskenteleville tulisi järjestää koulutusta uhka- ja vaaratilanteisiin. Koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota ensihoitohenkilöstön omaan toimintaan ja sitä tulisi kehittää niin, että tilanteen edetessä uhkaavaksi tai väkivaltaiseksi he osaisivat toimia oikein.

Tapahtuneiden tilanteiden jälkeen lähiesimiehen rooli on suuri arvioitaessa jälkitoimenpiteitä. Mikäli on tarvetta käsitellä tapahtumaa enemmän, lähiesimiehen tehtävänä on järjestää henkilöstölle välitön purkukeskustelu.

Viranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti hätäkeskuksen ja poliisin kanssa tulisi parantaa. Hätäkeskukselta ei aina saada turvallisuuskriittistä tietoa, esimerkiksi VARO-tietoja kohteesta tai asiakkaasta. Myöskin koko VARO-tietojärjestelmä vaatisi kehittämistä.

Poliisin osallistumista useammin ensihoidon tehtäville pidettiin tärkeänä, selviää uhkatilanneilmoituksista. Jo poliisin läsnäolo saattaa rauhoittaa tilannetta ja ehkäistä sen eskaloitumista uhkaavaksi tai väkivaltaiseksi. Kun jo etukäteen on tietoa mahdollisesta uhkakäyttäytymisestä kohteessa, poliisia odotetaan osallistumaan tehtävälle matalammalla kynnyksellä.

Lainsäädännössä ensihoitajan asemaa tulisi parantaa väkivaltarikoksissa.

Jatkossa uhka- ja vaaratilanteista tulisi kerätä tietoa valtakunnallisesti samanlaisella lomakkeella, esittää Luoma opinnäytetyössään. Raportoinnin mahdollisuutta tulisi helpottaa, ja toisaalta henkilöstön tulisi täyttää lomakkeet huolellisesti:

– Kattavammalla raportoinnilla saataisiin luotettavampaa dataa ongelman laajuudesta. Tutkitusta tiedosta on hyötyä työnantajalle, sillä se saa näin työkaluja perustellakseen henkilöstön koulutuksen tarvetta ja suojavälineiden hankintoja.

Raportointiin tulisi ottaa mukaan myös ilmoitukset seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta.

Ensihoitajien kokema väkivalta on kansainvälinen ilmiö, josta löytyy jonkin verran tutkimustietoa. Luoma selvitti opinnäytetyössään viisi tutkimusta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kanadalaiseen tutkimukseen (2014) vastanneista 1260 ensihoitajasta kolme neljästä kertoi kokeneensa väkivaltaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Merkittävä osa väkivaltaan syyllistyneistä potilaista oli päihtyneitä tai heillä oli sairaudesta tai muusta syystä alentunut tajunnan taso. Naispuoliset ja nuoret ensihoitajat altistuivat väkivallalle muita enemmän.

Australiassa tehdyssä tutkimuksessa (2018) todettiin ensihoitajien väkivaltavammojen määrän kaksinkertaistuneen vuosien 2003–2014 välillä. Väkivallalla oli selviä vaikutuksia sairauspoissaolojen määrään.

Ensihoitajien uhkatilannekoulutuksesta lisää kesäkuussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.