Osaamisen kehittäminen edellyttää yhteistyötä

Työntekijöiden ajantasainen osaaminen on lähtökohta sujuvalle ja tuottavalle työlle. Myös työturvallisuuden kannalta riittävä osaaminen on välttämätöntä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö tietää, miten työ tehdään terveellisesti ja turvallisesti.

Työn ja toimintaympäristön alati muuttuessa myös osaamista on jatkuvasti päivitettävä – myös pelastusalalla.

Osaamisen kehittäminen on koko työyhteisön asia. Kun työtä ja osaamista kehitetään yhdessä, heijastuu se myönteisesti koko työyhteisön työhyvinvointiin.


Työn muutos haastaa osaamisen. Työelämä ja työ ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi digitalisaatio ja automaatio luovat uudenlaisia työn tekemisen tapoja ja myös kokonaan uusia ammatteja. Työ on muuttunut myös yhä verkostomaisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi.

Työn muutos tuo myös uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Työntekijöiltä odotetaan entistä monipuolisempaa osaamista, osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä uudenlaisia taitoja. Yksinomaan ammatillinen osaaminen tai tekniset taidot eivät enää riitä.

Työntekijöiltä odotetaan mm. kykyä uuden oppimiseen, muutosvalmiutta, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, kykyä itsensä johtamiseen sekä verkostoissa työskentelyyn.

Selvitimme Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometrissa (2016) henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä suomalaisten työpaikkojen osaamisesta ja osaamistarpeista. Eniten osaamisen kehittämistarpeita HR-asiantuntijat näkivät työntekijöiden itsensä johtamisen taidoissa, yleisessä tietoteknisessä osaamisessa, luovuudessa ja aloitekyvyssä. Myös työntekijöiden sosiaalisissa taidoissa ja paineensietokyvyssä nähtiin kehitettävää.

Työssä ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat väistämättä myös palomiehen työhön ja osaamisvaatimuksiin. Monipuolisen ammatillisen osaamisen, teknisten taitojen ja tietojen sekä hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon lisäksi palomieheltä odotetaan entistä enemmän vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja.

Oletettavasti työssä edellytetään myös entistä enemmän kykyä soveltaa oppimaansa nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä.

Jatkuva osaamisen kehittäminen onkin välttämätöntä.


Monenlaisia tapoja kehittää osaamista. Osaamista voi kehittää monin keinoin. Työhön perehdyttäminen on välttämätöntä aina, kun uusi työntekijä aloittaa työssään. Perehdyttäminen tutustuttaa työntekijän työtehtäviinsä, turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin, työympäristöön sekä työyhteisöönsä. Perehdyttäminen on paikallaan myös työtehtävien muuttuessa.

Työpaikoilla on käytössä monenlaisia ns. muodollisia osaamisen kehittämisen keinoja. Esimerkiksi henkilöstölle suunnatut koulutukset, luennot, harjoitukset ja kurssit ovat usein käytettyjä keinoja työntekijöiden tietojen ja taitojen kehittämiseen. Myös erilaiset kirjalliset ohjeet ja oppaat vahvistavat työntekijöiden osaamista.

Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös mahdollisuuksia työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen, kuten täydennyskoulutukseen tai tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Koulutusmuotoisen osaamisen kehittämisen ohella työpaikoilla on paljon ns. epävirallisia osaamisen kehittämisen keinoja, jotka lisäävät sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön tietoja ja taitoja.

Onkin tärkeää huomata, että osaamista karttuu myös sellaisissa tilanteissa, joita ei aina suoranaisesti mielletä osaamista kehittäväksi. Esimerkiksi erilaiset epämuodolliset kohtaamiset työpäivän aikana voivat olla tärkeitä osaamisen kehittämisen paikkoja. Myös arkinen keskustelu erilaisista työtilanteista voi vahvistaa koko työyhteisön yhteistä osaamista. Yhtälailla erilaisiin tapahtumiin sekä työ- ja projektiryhmiin osallistuminen lisää työntekijöiden tietoja ja taitoja.

On tärkeää huolehtia tällaisen epävirallisesti kertyvän tietotaidon jakamisesta koko työyhteisön käyttöön. Ylipäätään työpaikoilla on paljon ns. hiljaista tietoa, jonka hyödyntäminen olisi arvokasta.


Yhteistyöllä tuloksiin. Työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijöiden vastuulla. Samalla tavoin osaamista työyhteisössä tulisi kehittää yhdessä. Työpaikan johdon on tärkeä tukea sekä yksilölähtöisen että yhteisöllisen osaamisen kehittymistä työpaikalla.

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi auttaa suuntamaan osaamisen kehittämistä oikeisiin kohteisiin. Olennaista on tunnistaa työntekijöiden keskeiset kehittämistarpeet. Esimies voi esimerkiksi keskustella työntekijän kanssa, vapaamuotoisesti tai esimerkiksi kehityskeskustelussa, työntekijän osaamisen kehittämisen tarpeista ja toiveista.

Osaamisen kehittämiseen voidaan tarjota myös kaikille työntekijöiden yhteisiä keskustelunpaikkoja. Toki myös yksilön oma aktiivisuus sekä halu kehittyä ovat tärkeitä osaamisen kehittämisessä.

Kun työpaikalla tunnistetaan ja hyödynnetään kaikkien työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista, edistetään samalla työpaikan tuloksellista toimintaa. Osaaminen lisää työntekijöiden työn hallinnan tunnetta ja sitä kautta koko työyhteisön työhyvinvointia. Toisin sanoen, työntekijä, joka pääsee hyödyntämään työssään omia vahvuuksiaan, tietojaan ja taitojaan, on myös hyvinvoiva työntekijä.

Auli Airila


Airila on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, joka on työskennellyt useissa pelastustoimen tutkimushankkeissa ja tutkinut väitöskirjassaan palomiesten työn voimavaratekijöitä ja niiden yhteyksiä työn imuun ja työkykyyn. Parhaillaan hän työskentelee mm. ”Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla” -hankkeessa.

Kirjoitus on alun perin julkaistu ”Työhyvinvointi tähtäimessä” -palstalla Pelastusalan ammattilaisen numerossa 1/2018.