Osittain varhennetty eläke – mistä on kysymys?

Viimeisin eläkejärjestelmän muutos toi mukanaan OVEn eli osittain varhennetun eläkkeen. Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola avaa kirjoituksessaan OVEa ja pohtii, hyötyisivätkö siitä myös pelastustoimessa työskentelevät.



Osittain varhennettu eläke eli OVE

Vastoin ennakkoarvelujani, osittain varhennettu eläke eli kansanomaisesti OVE on osoittautunut varsin suosituksi eläkemuodoksi.

OVE on säännelty yksityiskohtaisesti ja ehkä myös monimutkaisesti, mutta yritän seuraavassa selittää sen perusperiaatteita mahdollisimman tajuttavin sanakääntein. Suosittelen kuitenkin, että OVEa harkitseva lukija tekee päätöksen osittain varhennetun eläkkeen hakemisesta vasta omakohtaisen ja tarkemman selvittelyn jälkeen.

Kuka voi hakea osittain varhennettua eläkettä?

  • OVEa voi hakea 61 vuotta täyttänyt henkilö. Vuonna 1964 syntyneillä ikäraja on 62 vuotta, ja tämän jälkeen alaikäraja on aina kolme vuotta ennen alinta eläkeikärajaa

Kuinka paljon OVE-eläkettä saa?

  • OVE on osa vanhuuseläkettä. Sitä voi nostaa joko 25 % tai 50 % OVEn hakemisaikaa edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä.

ESIMERKKI: Henkilö on syntynyt kesäkuussa 1957. Ansaittu eläke vuoden 2017 lopussa on 2500 eur/kk. OVE alkaa 1.7.2018. OVEn osuus ansaitusta eläkkeestä on 2500 x 25 (tai 50) % = 625 e/kk (tai 1250 eur/kk).

Vaikuttaako OVE eläkkeen määrään?

  • OVE vähentää lopullisen vanhuuseläkkeen määrää pysyvästi, jos eläkkeen ottaa ennen oman ikäluokan alinta eläkeikää (esimerkiksi vuonna 1957 syntyneillä ikäluokan alin eläkeikä on 63 vuotta 9 kuukautta). Vähennys on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta ennen ikäluokan alinta eläkeikää. OVEn määrä tarkistetaan vielä elinaikakertoimella, kuten kaikki muutkin ansaitut eläkkeet.

ESIMERKKI: Edellisen esimerkin eläkkeensaaja ottaa OVEn, joka on 25 prosenttia ansaitusta eläkkeestä, 625 eur/kk. Kun eläkkeensaaja on syntynyt vuonna 1957, hänen ikäluokkansa alin eläkeikä on 63 vuotta ja 9 kuukautta. Kun hän ottaa OVEn heti 61 vuotta täytettyään 1.7.2018, varhennusvähennys on 0,4 x 33 kk = 13,2 %. OVEn määrä on silloin 625 – (625 x 0,132) = 542,50 eur/kk. Vuonna 2018 alle 62-vuotiaisiin sovellettava elinaikakerroin on 0,96102. OVE:n määrä elinaikakertoimella tarkistamisen jälkeen on 542,50 x 0,96102 = 521,35 eur/kk.

  • Jos ennen vuotta 1960 syntyneellä henkilöllä on julkisen alan palvelusta ajalta ennen vuotta 1995, ja OVE alkaa ennen julkisen alan henkilökohtaista eläkeikää, hänen julkisen alan OVE-osuutensa ajalta ennen vuotta 1995 normeerataan varhentamisen lisäksi. Tämä tarkoittaa, että hänen korkeampi eläkekarttumansa tuolta ajalta muunnetaan pienemmäksi siksi, että hän ottaa osan eläkkeestään ennen julkisen alan eläkeikää. OVE ei myöskään silloin sisällä julkisen alan lisäeläkeosuutta.

Voiko työskennellä samaan aikaan kun nostaa eläkettä?

  • OVE ei velvoita millään tavoin rajoittamaan työntekoa. Työtä voi tehdä kuten ennenkin ja OVEn aikana tehdystä työstä karttuu eläkettä normaalien eläkkeen karttumismääräysten mukaan.

Mitä muuta tulee huomata?

  • Ammatillisen eläkeiän valinnut henkilö voi jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen omaa eläkeikää. Eläkettä pienentävien varhennuskuukausien määrä lasketaan kuitenkin ikäluokan alimmasta (esimerkiksi vuonna 1957 syntyneillä ikäluokan alin eläkeikä on 63 vuotta 9 kuukautta) eläkeiästä eikä henkilön omasta ammatillisesta eläkeiästä. Lisäksi eläkekertymää ajalta ennen vuotta 1995 pienennetään.
  • OVEa ei voi lakkauttaa kuten ei muutakaan vanhuuseläkettä. Jos kuitenkin eläkkeensaaja päättää, että hän ei haluakaan ottaa OVEa, hän voi 3 kuukauden sisällä OVE-päätöksen antamisesta peruuttaa OVEn. Tällöin jo maksettu OVE peritään eläkkeensaajalta takaisin.
  • OVEn voi ottaa ensin 25 prosentin osuutena ja sitten myöhemmin korottaa sitä toisella 25 prosentin osuudella. Sen jälkeen OVEn määrää ei voi muuttaa. Jos OVEn ottaa heti 50 prosentin suuruisena, ei sitä voi enää sen jälkeen muuttaa.
  • Jos OVE-lainen tulee työkyvyttömäksi, hän voi saada työkyvyttömyyseläkkeen. Työkyvyttömyyseläke on muuten samansuuruinen kuin muillakin, mutta OVE-eläkeosuus jää osaksi työkyvyttömyyseläkettä.
  • Kun OVE-lainen täyttää ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän, hän voi ottaa loput ansaitusta eläkkeestään, jos hän on lopettanut pääasiallisen työnsä. OVE-osuus jää vanhuuseläkkeen osaksi ja pienentää pysyvästi vanhuuseläkettä varhennusvähennyksen vuoksi.

Esimerkkilaskelma osittain varhennetusta eläkkeestä

Seuraavassa Aamulehden julkaisema esimerkki 2400 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän ottaman OVEn vaikutuksesta tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Esimerkki on vuodelta 2017, mutta lopputuloksen kannalta tällä ei ole euromääräisesti juurikaan käytännön merkitystä:

SAIRAANHOITAJA
Työura: 34 vuotta (jatkuu vielä 2 v 6 kk)
Palkka: Aiemmin 2400 eur/kk, viimeiset vuodet kevennetyillä työvuoroilla 2000 eur / kk
Eläkekarttuma vuoden 2017 tasossa: 1290 eur/kk
Varhennettu vanhuuseläke 25 %: 285 eur/kk
Palkka ja osittainen varhennettu vanhuuseläke yhteensä: 2285 eur/kk
Lopullinen eläke: 1339 eur/kk
Lopullinen eläke, jos ei olisi ottanut osittaista varhennettua vanhuuseläkettä: 1376 eur/kk

Sairaanhoitajan 1290 euron kuukausittaisesta eläkekarttumasta 25 prosenttia on 323 euroa. Koska sairaanhoitaja nostaa vanhuuseläkettä 30 kuukautta ennen alinta vanhuuseläkeikää, eläkkeeseen sovelletaan 0,4 prosentin varhennusvähennystä jokaista varhennuskuukautta kohti. Lisäksi huomioidaan elinaikakerroin, joka on ikäluokalla 0,96344 (vuonna 2017, vuonna 2018 siis 0,96102).

Sairaanhoitajan osittaiseksi varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi jää tällöin 285 euroa kuukaudessa. Yhdistettynä 2000 euron palkkaan, sairaanhoitajan tulot ovat yhteensä 2285 euroa kuukaudessa.

Kun sairaanhoitaja jää kokonaan eläkkeelle elokuussa 2019, eläke on 1339 euroa. Lopullisessa eläkkeessä 25 prosenttia eläkekarttumasta on vähennetty varhennusprosentilla. Koska sairaanhoitaja on jatkanut työskentelyä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ohella, eläkekarttuma kasvaa vielä viimeisinä työvuosina.

 Ilman osittaista varhennettua vanhuuseläkettä sairaanhoitajan lopullinen eläke olisi ollut alimmassa vanhuuseläkeiässä 1376 euroa kuukaudessa.

Onko OVElla merkitystä pelastushenkilöstölle?

Palomiesliiton jäsenet eläköityvät keskimäärin noin 57–58 vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkkeet laskevat keskimääräistä eläköitymisikää palomiesten osalta verrokkiryhmiin nähden. Tätä taustaa vasten olisi helppo todeta, OVEn merkitys Palomiesliiton jäsenille on lähinnä marginaalinen. Työskentely 61 vuotiaaksi tai tätä vanhemmaksi 1964 ja myöhemmin syntyneillä ikäluokilla voi tuntua mahdottomalta.

OVE voi kuitenkin auttaa taloudellisessa mielessä pelastustoimen vaativan toimintakyvyn osittain menettäneitä henkilöitä. Jos testeistä ei enää selviä ja työskentely vuorossa ei enää onnistu, on päivävuoroon ehkä helpompi siirtyä, jos taloudessa ei tapahdu kovin radikaaleja muutoksia. OVEn hakeminen palkan lisäksi kompensoi työaikakorvausten menettämistä ainakin osittain. Jos terveys antaa myöten jatkaa työskentelyä OVEn nostamisen ohella päivävuorossa, lopullisen vanhuuseläkkeen pieneneminen jää varsin maltilliseksi.

Kannattaa huomioida myös verotus

Jos puolestaan haluaa ja on mahdollisuus vähentää työntekoaan, OVEn ja osatyöajan palkan yhteensovittaminen johtaa verotuksellisista syistä usein yllättävänkin positiivisiin lopputuloksiin. Lopuksi vielä Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti Janne Kalluisen tekemät laskelmat viimeksi mainitusta:

Esimerkkihenkilömme saa vähennysten jälkeen varhennettua eläkettä 760 euroa kuukaudessa. Hän päättää vähentää työnteon määrää niin, että hänen kuukausipalkkansa putoaa 3000 eurosta 2000 euroon.

Kuukausittaiset bruttotulot putoavat siis 3000 eurosta 2760 euroon, mutta nettona pudotus on varsin pieni. 3000 euron kuukausipalkkaa verotetaan 29 prosenttia, joten siitä jää käteen 2130 euroa. Palkka- ja eläketulojen 2760 euron yhdistelmää taas verotetaan vain noin 24 prosenttia, joten käteen miltei samat 2100 euroa.

 Jos esimerkkihenkilö vähentää palkkatulojaan vielä lisää, vaikkapa 1 000 euroon, hänen 1760 euron yhdistelmätulojaan verotetaan alhaisella 12,5:n prosentilla. Niinpä bruttotulojen putoaminen yli 1200 eurolla pudottaa hänen nettotulojaan vain 500 eurolla noin 1600 euroon.

 

Teksti: Pasi Jaakkola
Lähteet: Eläketurvakeskus: Osittain varhennettu vanhuuseläke; Taloussanomat 24.9.2017; Aamulehti 6.1.2017
Kuva: Istock.com/lovelyday12

 



Lue myös näköislehden 5/2017 juttu: Osittain varhennettu vanhuuseläke – järkeä vai ei?