Pelastajat työllistyneet hyvin ja haluavat jatkaa pelastuslaitoksella

Muutama vuosi valmistumisen jälkeen pelastajista oli oman alan töissä 94 prosenttia, selvisi kyselystä, johon vastasi kahdeksalta pelastajakurssilta valmistuneita palomiehiä.

Pelastusopistosta valmistuneet pelastajat ovat työllistyneet pääsääntöisesti hyvin. He myös haluavat jatkaa pelastusalan tehtävissä, selviää palopäällystöopiskelija Joonas Malisen tekemästä opinnäytetyöstä.

Aineistona tutkimuksessa oli kahdeksan kevään 2016 ja joulun 2017 välillä valmistunutta pelastajakurssia eli kurssit PE90–PE97.

Kyselyyn vastasi 122 henkilöä keväällä 2019. Heistä kyselyhetkellä oli pelastusalan työssä 115 henkilöä eli 94 prosenttia. Muussa ansiotyössä oli kolme, opiskelijana kaksi, yrittäjänä yksi ja yksi vastaaja oli muun syyn takia pois työelämästä.

Pelastusalan työssä olleista hieman yli puolet oli määräaikaisessa työsuhteessa ja vastaavasti hieman alle puolella oli vakituinen kokoaikavirka.

Kesään mennessä kaikilla oli työpaikka

Vastaajien työmarkkinatilanne oli kurssilta valmistumisen hetkellä pääsääntöisesti hyvä: 72 prosenttia sai työpaikan alle kuukauden kuluessa, 10 prosenttia 1–3 kuukauden kuluessa ja 21 prosenttia 4–6 kuukauden kuluessa. Kahdelle prosentille oli varmistunut työ jo opiskelun aikana.

Joulukuussa valmistuneista pelastajista noin kolmannes joutui odottelemaan oman alan työpaikkaan käytännössä kesään asti, kun taas kesällä valmistuneet työllistyivät välittömästi. Varsinaista kausityöttömyyttä ei pelastajilla kuitenkaan ollut, sillä lähes puolet joulukuussa valmistuneista sai kuitenkin työtä heti tai alle kuukauden kuluessa.

Nopeasti työllistyneiden ja vakituisen viran saaneiden joukossa oli suhteessa enemmän niitä, joilla oli jotakin pelastusalan kokemusta pelastustoimesta.

Työ pelastuslaitoksella oli suosikki

Kysyttäessä mieluisinta työnantajaa, vastaajista 97 prosenttia halusi mieluiten työskennellä pelastuslaitoksella.

Kolme prosenttia halusi työskennellä pelastajatutkintonsa puitteissa mieluiten muilla työnantajilla, kuten ensihoito-organisaatioissa, muilla julkisen sektorin organisaatioilla kuten Finnavialla, Puolustusvoimilla ja Pelastusopistolla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä tai ulkomaan työtehtävissä.

Kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan oman ammattiuransa jatkoa. Vastaajista 80 prosenttia aikoi jatkaa nykyisessä pelastusalan tehtävässään. Alan vaihtamista suunnitteli yhdeksän prosenttia. Vastauksissa näkyi myös, että joka neljättä pelastajaa houkutti hakeutua pelastusalan jatkokoulutukseen.

Työn perässä muuttamisen valmius vaihteli vastaajien keskuudessa: neljännes oli valmiita muuttoon ja suurin piirtein saman verran ilmoitti ”ehkä”. Lähes puolet totesi, ettei ole halua tai mahdollisuutta muuttaa.

Pelastajien työuraseurantaa ei tehdä

Pelastusopisto on vuosia kouluttanut suhteellisen vakiintuneen määrän eli noin 120 pelastajaa vuodessa. Ammattiin valmistuneiden työllistymisestä pelastusalan töihin ei ole ollut ajantasaista tietoa.

Pelastusalalta puuttuu aktiivinen alaspesifinen työllistymisen ja työelämään sijoittumisen tutkimus, Malinen huomauttaa opinnäytetyönsä päätelmissä. Monet muut alat tekevät työuraseurannan kyselyitä.

 

Arkistokuva: Juha-Pekka Laakso