Lehtijuttuja pelastustoimen uudistuksesta

Tälle sivulle on kerätty Pelastusalan ammattilaisessa julkaistuja juttua sisäministeriön käynnistämästä pelastustoimen uudistuksesta. Uusimmat jutut ovat ensimmäisinä.

Kuva: Helsingin pelastuslaitos sammuttamassa huoneistopaloa Eerikinkadulla Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Lehtikuva)

Suorat linkit juttuihin:

Pelastustoimen uudistusta käsitelleet pääkirjoitukset:



14.6.2017

Ydintehtävät jäävät ensihoidon varjoon

Palomiesliitto katsoo, että ensihoito on saanut pelastustoimen uudistuksessa osittain liian keskeisen aseman.

Pelastustoimen ydintehtävien kehittäminen ovat jäämässä ensihoidon varjoon, toteaa Palomiesliitto eduskunnan hallintovaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa. Hallintovaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä pelastustoimen uudesta järjestämislaista.

Pelastustoimen uudistamisessa tavoitteena on varmistaa, että pelastustoimi voi jatkossa toimia ensihoidon palveluntuottajana. Ensihoito on terveydenhuollon lakisääteinen tehtävä, ei pelastustoimen.

Kokonaisuutena hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaista on Palomiesliiton mukaan mainio pelastustoimen uudistamisen aloittava säädös. Lakiesityksellä yhdenmukaistetaan pelastuslaitosten toimintatapoja ja käytäntöjä, tehostamalla valtakunnallista ohjausta ja valvontaa.

> Lue koko juttu näköislehdestä 3/2017

> Takaisin sivun alkuun



14.6.2017

Rahan tarve pitää pystyä perustelemaan

Tuleva valtionrahoituksen malli ohjaa pelastuslaitokset entistä tiiviimpään yhteistyöhön sisäministeriön kanssa.

Pelastuslaitokset siirtyvät maakuntauudistuksen myötä vuoden 2019 alussa valtionrahoitukseen, nykyisen kuntarahoituksen sijaan.

Maakunnat ovat rahan käytössään itsehallinnollisia, mutta valtio ohjaa niitä erilaisin keinoin, joista yksi on julkisen talouden suunnitelma (JTS). JTS-valmistelussa maakunnat raportoivat pelastustoimen palveluista ja kustannuksista sisäministeriölle, joka tekee pelastustoimen toimivuudesta ja kustannuksista arvion. Arviota käytetään valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa.

> Lue koko juttu näköislehdestä 3/2017

> Takaisin sivun alkuun



12.4.2017

Oma maakunta edellä

Tärkeimmät asiat ehditään ratkaista vuoteen 2019 mennessä, mutta muuten uuden pelastuslaitoksen luomisessa on työtä vuosiksi eteenpäin, nähdään Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella.

Pelastustoimen uudistus sekä maakuntauudistus työllistävät juuri nyt päällystöä ja johtajia kaikissa pelastuslaitoksissa. Haastavuutta lisää se, että samat henkilöt osallistuvat sekä oman maakuntansa valmisteluun että sisäministeriön asettamiin valtakunnallisiin työryhmiin — ja samalla tekevät oman virkatyönsä.

> Lue koko juttu näköislehdestä 2/2017

> Takaisin sivun alkuun



12.4.2017

Järjestämislaki eduskuntaan

Pelastustoimen järjestämislakia koskeva hallituksen esitys on edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Lakiesityksen lähetekeskustelu käytiin maaliskuun puolivälissä, jonka jälkeen esitys meni hallintovaliokunnan käsittelyyn.

> Lue koko juttu näköislehdestä 2/2017

> Takaisin sivun alkuun



22.2.2017

Rakenneuudistus vesittyi — kenttä maksaa

Pelastustoimen uudistusta jatketaan 18 pelastuslaitoksen mallilla. Se ei mahdollista sellaista rakenteellista uudistumista, mikä Palomiesliiton mielestä olisi ollut tarpeellista. Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula ennakoi kovia aikoja pelastustoimeen.

Eivät julkisen talouden säästöpaineet ole muuttuneet mihinkään, SPALin johtaja Kim Nikula sanoo. Aivan viime aikaisimmat asiantuntija-arviot ennustavat, että jo toteutetut tasapainotustoimet — muun muassa kiky-sopimus — eivät vielä riitä.

– Pelastuslaitoksiin olisi tarvittu riittävän suuri rakenteellinen eli hallinnollinen uudistus. Viiteen pelastuslaitokseen keskittämällä olisi saatu Suomeen taloudellisesti riittävän elinvoimaiset ja kokojensa puolesta paljon nykyistä tasavahvemmat pelastuslaitokset, Nikula sanoo.

Pelastuslaitosten rakenteisiin joudutaan vielä palaamaan, näkee Nikula.

> Lue koko juttu näköislehdestä 1/2017

> Takaisin sivun alkuun



22.2.2017

Kevääksi eduskuntaan

Pelastustoimen järjestämislaista odotetaan lopullista hallituksen esitystä helmi-maaliskuun vaihteessa. Pelastuslaki lähtee lausuntokierrokselle elokuussa.

Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin lopullinen esitys on määrä antaa eduskunnalle aivan lähiaikoina. Samoin pelastustoimen järjestämislakia koskeva hallituksen esitys julkistetaan tulevina viikkoina. Nämä aikataulut pätevät — jollei poliittiseen valmisteluun edelleenkin oteta lisää aikaa.

– Kovin paljon aikataulut eivät enää voi venyä, jotta lait pystytään vielä kevään aikana käsittelemään eduskunnassa, hankejohtaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta laskee.

Ministereiden joulukuinen linjaus 18 pelastuslaitoksesta viiden sijaan tarkoitti, että Uudellamaalla yhdistettäisiin Helsingin, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä Pohjois-Pohjanmaalla Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset.

Uudenmaan kaupungeissa nousi tämän jälkeen mielialoja nykyisten pelastuslaitosten säilyttämisen puolesta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki päätti esittää valtioneuvostolle, että kaupungilla olisi jatkossakin oma pelastuslaitoksensa. Vantaan kaupunki päätti esittää vastaavasti, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaisi nykyisellään.

Ratkaisu on valtioneuvoston käsissä, mutta hankejohtaja Vainio ennakoi helmikuun alussa, että lainsäädännöllisesti Uudenmaan neljän pelastuslaitoksen jatkaminen itsenäisinä olisi valmistelun tässä vaiheessa vaikeasti toteutettavissa.

> Lue koko juttu näköislehdestä 1/2017

> Takaisin sivun alkuun



21.12.2016

Keskittäminen ei heikennä pelastustoimea

Pelastustoimen järjestämislain sekä sote- ja maakuntauudistuksen lakien lausuntoaika päättyi marraskuun alussa. Seuraavaan on tiivistetty Palomiesliiton lausuntojen pääkohdat.

Laki pelastustoimen järjestämisestä. Palomiesliitto pitää lakiluonnosta pääsääntöisesti onnistuneena. Luonnoksessa on huomioitu erinomaisesti hallitusohjelmassa esitetty tavoite vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta.

Pelastustoimi tarvitsee valtakunnallisia ja yhdenmukaisia toimintamalleja. Tämä onnistuu vain, mikäli pelastustoimea johdetaan aidosti ja koordinoidusti yhdestä paikasta eli sisäministeriöstä käsin. Nyt pelastustoimen pirstaloituneisuus sekä koordinoimaton alueellinen pelastustoimen johtaminen on tehnyt jopa mahdottomaksi ministeriövetoisen pelastustoimen johtamisen. Laki tulee parantamaan ja selkeyttämään pelastustoimen johtamista, johtosuhteita sekä valvontaa.

Nykyisessä 22 pelastustoimen alueen mallissa hallinnossa ja tukitoimissa on päällekkäisyyttä, mikä on osaltaan lisännyt pelastustoimen kustannuksia. Alueet ovat henkilöstön määrien sekä budjettiensa osalta osin huomattavan erikokoisia. Kansalaiset ovat pelastustoimen palvelujen suhteen eriarvoisessa asemassa.

Henkilöstölle pelastuslaitosten erimittaisuus on näkynyt muun muassa siinä, miten työurien kehittämiseen on pystytty tilanteessa, jossa palomies ei ole enää pystynyt savusukellustehtäviin. Suuremmissa laitoksissa työuria eli vaihtoehtoisia tehtäviä voidaan kehittää ja niihin myös panostaa selkeästi enemmän kuin pienissä laitoksissa. Henkilöstölle voidaan aiempaa paremmin löytää jäljellä olevaa työkykyä vastaavia tehtäviä.

Isommat alueet mahdollistavat henkilöstön jo nyt olemassa olevan laajan ja pelastustoimen tehtävien ulkopuolellekin menevien taitojen sekä osaamisen paremman hyödyntämisen. Myös koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen isot alueet antavat entistä paremmat mahdollisuudet.

> Lue koko juttu näköislehdestä 8/2016

> Takaisin sivun alkuun



14.10.2016

Työryhmät potkaistiin käyntiin

Neljätoista valmisteluryhmää on käynnistänyt työskentelynsä.  Pelastustoimen järjestämislaista kerätään kentän mielipiteitä.

Sisäministeriön asettamat pelastustoimen uudistusta valmistelemat työryhmät ovat syyskuun aikana aloittaneet työnsä. Ryhmien kick off -tilaisuus järjestettiin 22. elokuuta Säätytalolla Helsingissä.

Palomiesliiton edustaja on nimetty kolmeen työryhmään: Palveluiden tuottavuuden kehittämisen ryhmään (järjestön johtaja Kim Nikula), Henkilöstötyöryhmään (työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola) ja Työhyvinvointiryhmään (liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas).

Näiden SM:n ryhmien lisäksi SPAL on mukana valtiovarainministeriön työryhmässä, joka käsittelee maakuntien palvelukseen siirtyvän ei-sote-henkilöstön asemaa ja palvelussuhteiden ehtoja (Nikula) sekä sote-uudistuksen henkilöstövaikutuksia selvittävässä STTK:n taustaryhmässä (Jaakkola).

Pelastustoimen järjestämislain virallinen luonnos julkistettiin 1. syyskuuta. SM:n lakiluonnoksen mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää maakuntaa, jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaisi viittä maakunnallista pelastuslaitosta: Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä, entisin ehdoin.

Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy 11. marraskuuta. Palomiesliitto on pyytänyt jäsenyhdistyksiltä palautetta lakiluonnoksesta.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät uudet lait ovat myös lausuntokierroksella. Useat näistä laeista vaikuttavat pelastustoimeen: maakuntalaissa säädetään uusista maakunnan palvelulaitoksista, joiden osaksi pelastuslaitokset tulevat; sote-järjestämislaissa säädetään yhteistyöalueista; maakuntien rahoituslaissa säädetään rahoituksesta; ja voimaanpanolaissa säädetään henkilöstön, kaluston ja paloasemien siirtämisestä kunnilta maakunnille.

Liitto antaa järjestämislaista sekä sote-lakipaketista lausunnon marraskuussa ja siitä tiedotetaan suoraan yhdistyksille ja jäsenille.

> Lue koko juttu näköislehdestä 6/2016

> Takaisin sivun alkuun



7.9.2016

Järjestämislain esitys julkisuuteen

Hallitus julkisti maakuntien perustamisen ja sote-uudistuksen lakiluonnokset. Samassa yhteydessä julkistettiin sisäministeriön luonnos uudesta pelastustoimen järjestämislaista.

Järjestämislain ensimmäinen luonnos julkistettiin jo kesäkuun lopussa. Lakiesityksen valmistelua jatkettiin tämän jälkeen sisäministeriössä, ja viimeistelty versio esiteltiin 1. syyskuuta.

Pelastusalan ammattilaisen 7.9. ilmestyneessä numerossa esitellään järjestämislain luonnoksen kesäkuun versio. Tässä näköislehdessä juttu on päivitetty vastaamaan lakiluonnoksen uutta versiota.

Palomiesliitto valmistelee lakiluonnoksesta oman lausuntonsa. Lausuntokierros päättyy 11.11., jonka jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä.

Lakiluonnoksen mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa samat viisi yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää maakuntaa, jotka vastaavat ensihoidon järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaisi viittä maakunnallista pelastuslaitosta: Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä, entisin ehdoin.

> Lue koko juttu näköislehdestä 5/2016

> Takaisin sivun alkuun



7.9.2016

Turvallisuus on ykkönen

Päämäärän pitää olla kristallinkirkas, kun pelastustoimea uudistetaan, muistuttaa SPALin Kim Nikula. – Turvallisuutta on parannettava. Kaikki muutokset tulee punnita sen kautta: edistääkö tämä kansalaisten turvallisuutta ja pelastushenkilöstön työturvallisuutta.

Kesäkuussa julkaistu pelastustoimen järjestämislain luonnos sisältää varsinaisen lakitekstin lisäksi laajan perusteluosan, jossa sisäministeriön pelastusosasto arvioi pelastustoimen nykytilannetta ja perustelee tarvittavia muutoksia.

Luonnos perusteluineen julkaistiin epävirallisena. Kun luonnos ei ollut virallinen esitys, ei ministeriö pyytänyt siitä lausuntoja.

Lakiluonnoksen perustelut eivät kaikilta osin vastaa Palomiesliiton näkemystä siitä, miten pelastustoimea Suomessa tulee kehittää. Liitto antoi pelastusosastolle tuoreeltaan palautetta, kertoo järjestön johtaja Kim Nikula.

Nikulan mielestä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä pelastustoimen uudistuksessa oikeastaan tavoitellaan – säästöjä vai entistä parempaa turvallisuutta yhteiskunnassa.

– Päämäärän on oltava kristallinkirkas – on parannettava turvallisuutta. Kaikki muutokset tulee punnita sen kautta: edistääkö tämä kansalaisten turvallisuutta ja pelastushenkilöstön työturvallisuutta, Nikula sanoo.

Palomiesliiton kriitiikki kohdistuu sisäministeriön lakiluonnoksen perusteluosaan, jonka mukaan pelastustoiminnassa voitaisiin saada ”kustannussäästöjä”, jos työvuorojen miehistövahvuuksia ”optimoitaisiin” vuorokauden ja vuodenajan mukaan.

Tällä kannanotolla sisäministeriö astuu työmarkkinaosapuolten välisiin sopimusasioihin ja työantajan rooliin, nähdään Palomiesliitossa.

– Sisäministeriö ei ole työnantajan asemassa pelastuslaitoksissa – ainakaan vielä, Nikula täydentää.

Liitto kyseenalaistaa SM:n luonnoksen näkemyksen siitä, että ”optimoinnilla” säästöt eivät vaikuttaisi asukkaiden turvallisuustasoon.

– Työvuorojen miehistövahvuuksien alimitoittaminen ei ainoastaan heikentäisi kansalaisten turvallisuutta vaan myös miehistön työturvallisuutta.

> Lue koko juttu näköislehdestä 5/2016

> Takaisin sivun alkuun



7.9.2016

Virkoja siirtyy johdosta kentälle?

Joka kolmas päällystövirka voi eläköitymisen jälkeen jäädä täyttymättä. Virkoja voidaan siirtää operatiiviseen toimintaan, nähdään sisäministeriössä.

Siirtämällä pelastustoimi 22 alueelta viidelle maakunnalle on henkilöstömenoista mahdollista saada merkittäviä säästöjä, kun hallinto-, talous-, tuki- ja ICT-toimintoja yhdistetään, arvioi sisäministeriön pelastusosasto.

Kesäkuun lopussa julkaistussa pelastustoimen järjestämislain luonnoksen perusteluosassa laskettiin näiden tehostamistoimien tuovan 2,1 miljoonan euron säästön vuodessa. Säästö olisi saatavissa ilman että operatiivinen toiminta vaarantuisi, pelastusosasto vakuuttaa.

– Tehostaminen ei tarkoita sitä, että raha olisi pois pelastustoimesta. Ajatus on että säästynyt summa on mahdollista käyttää uudella tavalla jossain muualla — parantaa ihmisten luona tehtävää palvelua, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sisäministeriöstä selventää.

Pitkällä jänteellä tulee Koskisen mielestä katsoa kriittisesti sitä, mistä pelastustoimi saa ”kehittämispotentiaalia” eli rahoituksen kehittämistoimintaan.

– Lähtökohta ei voi olla se että otetaan operatiivisesta henkilöstöstä. Potentiaali täytyy löytää seinistä, päällekkäisyyksistä ja hallinnosta — tämän tyyppisistä asioista. Meillä on nyt 22 aluetta, jotka pyörittävät hallintoa, kun esimerkiksi rajavartiolaitoksella on yksi talous- ja henkilöstöhallinto, Koskinen vertaa.

Ministeriön arvion mukaan uudistuksessa yhteensä noin 40 pelastusjohtajan, pelastuspäällikön ja riskienhallintapäällikön virkaa voidaan näiden viranhaltijoiden luonnollisen poistuman jälkeen jättää täyttämättä tai siirtää operatiiviseen toimintaan.

Pelastustoimen ja ensihoidon operatiivisesta ja tukipalveluiden henkilöstöstä noin kymmenen prosenttia saavuttaa eläkeiän viiden vuoden kuluessa. Eläkkeelle jäävistä noin 500 henkilöstä 120 on päällystöviranhaltijoita.

Ministeriön mukaan uusilla suuremmilla pelastusalueilla voitaisiin henkilöstörakennetta painottaa nykyistä paremmin operatiiviseen toimintaan.

> Lue koko juttu näköislehdestä 5/2016

> Takaisin sivun alkuun



7.9.2016

Työryhmät nimettiin

Pelastuslaitosten henkilöstöjärjestöjä on kutsuttu kolmeen työryhmään: palvelujen tuottavuuden kehittämisen ryhmään, henkilöstöryhmään ja työhyvinvointiryhmään.

Sisäministeriö on perustanut pelastustoimen uudistusta valmistelevat työryhmät ja nimennyt niihin edustajat. Työryhmien toimikausi on 1.7.2016—31.12.2018.

Pelastustoimen uudistuksessa on neljä osahanketta, joiden alla työryhmät toimivat.

Lakihanke

1. Pelastuslain uudistaminen
Tavoite: Muokata nykyinen pelastuslaki vastaamaan uuden maakunnallisen järjestelmän vaatimuksia.

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa

2. Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa
Tavoite: Vahvistaa ja parantaa yhteistoimintaa pelastuslaitosten johdolla tehtävässä pelastustoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa sekä selkeyttää vastuita osallistumisessa pelastustoimintaan.

Pelastustoimen kehittäminen

3. Riskianalyysityöryhmä
Tavoite: Yhdenmukaistaa ja tehostaa pelastuslaitosten riskianalyysityötä. Selvittää, voidaanko riskianalyysityössä lisätä yhteistyötä ensihoidon ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden kanssa. Alatyöryhmä: Poikkeusolojen riskianalyysiryhmä.

4. Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmä
Tavoite: Yhdenmukaistaa tarkoituksenmukaisella tasolla pelastuslaitosten toimintoja. Tehtävänä mm. tunnistaa keskeiset prosessit ja kuvata ne suorituskykyvaatimuksineen.

5. Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen
Tavoite: Tehostaa ja yhdenmukaistaa pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevää työtä.

6. Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen
Tavoite: Yhdenmukaistaa ja optimoida pelastustoiminnan johtamisen toimintatapoja. Tehtävänä mm. selvittää, tulisiko pelastustoiminnan johtamista tai sen tukea keskittää valtakunnallisesti.

7. Palveluiden tuottavuuden kehittäminen
Tavoite: Asiakkaan turvallisuustason heikentymättä kehittää pelastuslaitoksen palveluita siten, että pelastuslaitosten tuottavuutta ja palveluiden vaikuttavuutta voidaan parantaa. Kokoaa keskeiset suorituskykyvaatimukset asiakasrajapintaa koskevista pelastuslaitosten palveluista. Valmistelee ehdotuksia tuottavuuden kasvattamiseksi.

8. Kansainvälinen pelastustoiminta
Tavoite: Edistää kansainvälisen pelastustoiminnan järjestelmän kehittämistä.

9. Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen
Tavoite: Edistää sopimuspalokuntajärjestelmän ylläpitämistä.

10. Pelastuslaitoksen ensihoidon palveluntuottajana
Tavoite: Kehittää pelastuslaitosten houkuttelevuutta ensihoidon palvelualustana.

Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät

11. Talousryhmä
Tavoite: Turvata riittävä rahoitus ja resurssit toimintaympäristön uudistuessa ja luoda selkeät prosessit uusien toimijoiden välille.

12. Henkilöstöryhmä
Tavoite: Varmistaa henkilöstön sujuva siirtyminen uudelle työnantajalle ja yhtenäistää käytäntöjä. Tehtävänä mm. kartoittaa nykyisiä henkilöstömääriä, nimikkeitä, työaikamalleja, palkkajärjestelmiä ja työterveyshuollon tilaa. Osallistuu henkilöstöresurssien hallintajärjestelmän valmisteluun.

13. Työhyvinvointiryhmä
Tavoite: Toimia muutoksessa johtamisen tukena. Valmistella käyttöönotettavaksi yhteiset toimintamallit uusille pelastustoimen alueille. Tehtävänä mm. muutosjohtamisen tuki maakuntauudistuksessa, henkisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpidon yhtenäisten käytänteiden jalkauttaminen.

14. Tietohallintoryhmä
Tavoite: Mm. valmistella pelastustoimen tietohallinnon ohjausmalli.

> Lue koko juttu näköislehdestä 5/2016

> Takaisin sivun alkuun



7.9.2016

Ministeri Risikko: Jokainen on kehittäjä

Pelastustoimen uudistamiseen voi osallistua jokainen työntekijä, sanoo sisäministeri Paula Risikko. — Pelastustehtävät ovat rankkaa ja vaarallistakin työtä. Eivät ihmiset pysyisi työssä, jos he eivät olisi siihen sitoutuneita ja nauttisi työstään. Toivottavasti sama innostus syttyy uudistustyöhön ja omilla alueilla jaksettaisiin osallistua kehittämiseen.

Kesäkuussa sisäministerinä aloittanut Paula Risikko (kok) katsoo rauhassa pelastustoimen järjestämislaista annettavat lausunnot, ennen kuin ottaa tarkasti kantaa tulevan lain sisältöön.

– Kun tulin tehtävään, virkamiesesitys oli jo aika pitkälle tehty. Nyt kun järjestämislaki muiden maakunta- ja sote-lakiesityksien kanssa julkaistaan ja alkaa kymmenen viikon lausuntoaika, haluan kuulla kenttää ja pelastusjohtajia herkällä korvalla: onko tämä se oikea suunta, mihin pelastustoimen uudistuksessa lähdetään menemään, Risikko sanoo.

Uudistuksen tavoitteista Risikko jakaa saman näkemyksen edeltävän sisäministeri Petteri Orpon (kok) sekä sisäministeriön pelastusosaston kanssa:

– Tavoitteena on laadukkaat, kustannustehokkaat ja tasalaatuiset pelastustoimen palvelut eri puolilla Suomea. Tiedämme että kustannukset nousevat ja että rahaa on käytettävissä vähän. Pelastustoimen tilanne on hyvä, mutta siihen ei saa tuudittautua. Pitää miettiä, miten saamme tason säilytettyä ja jopa parannettua.

Lakien valmistelussa pelastustoimen järjestämislaki on vahvasti kytköksissä maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin. Muutokset näissä lakiesityksissä vaikuttavat myös pelastustoimen puolelle.

> Lue koko juttu näköislehdestä 5/2016

> Takaisin sivun alkuun



15.6.2016

Pelastustoimella on tulevaisuuden avaimet kädessään

Maakuntauudistus, sote-uudistus ja pelastus-toimen uudistus ovat mahdollisuuksia nostaa pelastuslaitosten painoarvoa sisäisen turvallisuuden tekijänä, todettiin Turvallinen Suomi -seminaarissa.

Seminaari ajoittui keskelle virallisten julkistusten sarjaa: sisäisen turvallisuuden selonteko oli esitelty viikkoa aikaisemmin ja seuraavalla viikolla oli pelastustoimen uuden strategian vuoro.

Koko kevään ajan on odotettu tietoa tulevan lainsäädännön sisällöstä. Maakunta- ja sote-uudistuksen johdosta rustataan uutta lainsäädäntöä ja puututaan yli 350 säädökseen. Merkittävimmät ovat maakuntalaki ja laki sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä — pelastustoimen puolella laki pelastustoimen järjestämisestä sekä uusi pelastuslaki.

Seminaariin sisäministeriön tervehdyksen tuonut pelastusylijohtaja Esko Koskinen arvioi, että julkisuuteen tietoja lasketaan kesäkuun alkupuolella.

– Pelastustoimi on linjansa valinnut. Haluamme jatkossakin olla mukana ensihoitopalvelujen tuottamisessa vähintään nykyisessä laajuudessa. Juridisista syistä johtuen meidän täytyy olla samassa organisaatiossa sosiaali- ja terveystoimen kanssa, Koskinen palautti mieleen.

Tämän hetken tiedon mukaan ensihoito ja sen myötä pelastustoimi on menossa viiden yliopistosairaalaa ylläpitävän maakunnan vastuulle. Koskinen vahvisti, että tämän mukaan sisäministeriön pelastusosastolla tulevaisuutta suunnitellaan — esitetyistä kysymysmerkeistä huolimatta.

> Lue koko juttu näköislehdestä 4/2016

> Takaisin sivun alkuun



11.5.2016

Viiden vastuulle

Pelastustoimen järjestämislain luonnos julkistetaan vielä kevään aikana.

Pelastuslaitosten lukumäärästä saatiin ratkaisu, kun maan hallitus 6. huhtikuuta julkisti päätöksen maakunnille eli itsehallintoalueille siirtyvistä tehtävistä. Pelastustoimen ja ensihoidon järjestävät yhteistyöalueittain ne viisi maakuntaa, jotka ylläpitävät yliopistollista keskussairaalaa.

Käytännössä Suomessa on vuoden 2019 alusta viisi maakunnallista pelastuslaitosta, jos uudistuksen aikataulu pitää.

Yliopistosairaalat sijaitsevat Helsingin seudulla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Pelastustoimen järjestäjiksi tulevat siten Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat.

Maakuntien yhteistyöalueista eli siitä, mihin uuteen pelastuslaitokseen kukin nykyisestä 22 laitoksesta kuuluu, tullaan säätämään pelastustoimen järjestämislaissa. Sisäministeriö valmistelee lakia parhaillaan ja on luvannut julkistaa luonnoksen vielä kevään aikana.

Sisäministeriön käynnistämälle pelastustoimen uudistukselle hallituksen päätös oli tärkeä välietappi.
Uudistuksella ministeriö tavoittelee tehokkaampaa ja taloudellisempaa pelastustoimen järjestelmää. Ministeriö korostaa, että ”kyse ei ole vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla on tilaisuus uudistaa pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja”.

Palomiesliitto pitää päätöstä viidestä pelastuslaitoksesta hyvänä lähtökohtana pelastustoimen uudistamiselle — sillä edellytyksellä, että uudistuksessa huolehditaan riittävistä voimavaroista pelastustoimen ydintehtäviin.

> Lue koko juttu näköislehdestä 3/2016

> Takaisin sivun alkuun



30.3.2016

Tehokkuutta hallinnon keskittämisestä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Tuottavuus pelastustoimessa -raportti sisältää Palomiesliiton mukaan useita kannatettavia asioita. Pelastus-toimen kehittämistyöhön liitto kuitenkin vaatii kokonaisvaltaisempaa otetta.

Kumppanuusverkoston raportissa esitetään useita muutoksia pelastuslaitosten toimintavalmiuteen, resurssien käyttöön, työaikakäytäntöihin, johtamiseen ja esimiestyöhön sekä henkilöstön osaamisen hallintaan.

Palomiesliitto pitää myönteisenä sitä, että pelastuslaitokset ylipäätään valmistelevat kehittämistoimia. Raportissa kuitenkin tarkastellaan tuottavuutta liian suppeasti, kun näkökulmaksi on valittu vain operatiivinen henkilöstö.

Liitto pitää sisäministeriön käynnistämää pelastustoimen uudistushanketta tärkeänä, sillä sen kautta odotetaan saatavan kokonaisvaltaisempi ote pelastustoimen organisaation uudistamiseen.

Palomiesliitto on antanut raportista lausunnon, jonka päähuomiot perusteluineen on esitelty seuraavassa.

Yhdistetään hallinto- ja tukiprosessit, jotta saadaan todellisia säästöjä sekä suunnittelun ja johdon tehokkuutta. Pelastustoimen uudistuksessa lähtökohtana tulee olla hallintoyksiköiden ja tukitoimintojen järkevä keskittäminen yhdelle itsehallintoalueelle. Vaihtoehtoisesti voidaan perustaa yhteinen pelastustoimen hallintoyksikkö esimerkiksi sisäministeriön yhteyteen. Keskittämisen etujen selvitystyö tulee tehdä pelastustoimen ulkopuolisen, riippumattoman tahon toimesta.

Uudistetaan pelastustoimen koulutusjärjestelmä.
Pelastustoimea tulee kehittää itseohjautuvan asiantuntijaorganisaation suuntaan. Koulutusjärjestelmän uudistaminen mahdollistaa organisaatiorakenteen madaltamisen ja laajemmat toimenkuvat. Uudistuksessa tulee huomioida niin miehistö-, lähiesimies- kuin päällystöporras. Pelastajatutkinto tulee laajentaa ammattikorkeakoulututkinnoksi.
Pelastuslaitosten henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tulee laatia keskitetysti ja valtakunnallisesti.

Selvitetään oman työ- ja virkaehtosopimuksen käyttöönottamista. Alakohtaista omaa sopimusta puoltavat työn ominaispiirteet, kuten asema- ja vuorokeskeisyys, työajat sekä vaatimukset fyysiselle ja henkiselle toimintakyvylle. Työn sisältöön ja työolosuhteisiin ei löydy vertailukohtaa esimerkiksi sairaaloista tai laitoksista. Omassa sopimuksessa alan erityispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Selvitetään poikkeuslupiin perustuvan työaikakäytännön mahdollisuudet objektiivisesti. Raportissa esitetty huoli 12 tunnin aktiivityöajan riittämisestä 24 tunnin työvuorossa ei ole kaikilta osin perusteltu. Aktiivityöajan tehokkaampi etukäteissuunnittelu ratkaisisi osaltaan työnantajan esittämiä työaikaan liittyviä ongelmia. Asemapalvelusohjeiden päivittäminen nykyaikaan tehostaisi myös aktiivityöajan tehokkuutta.

Käytetään pelastustoimen resursseja nykyistä kustannustehokkaammin. Tehostamisen pohjaksi selvitetään tarkemmin yksiköiden, pelastusryhmän, pelastusjoukkueen, pelastuskompanian ja pelastusyhtymän todellisten toimenpiteiden sisältöä, todellista henkilöstöresurssien tarvetta erityyppisissä tehtävissä sekä päivystysjärjestelmien kustannustehokkuutta.
Toimintaa järkeistettäessä vapautuvat resurssit tulee suunnata ydintehtäviin. Kansalaisia pelastus- ja ensihoitotehtävissä auttavaa henkilöstöä tulee lisätä. Tämä parantaa sekä henkilöstön työturvallisuutta että yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden ja omaisuuden suojaa.
Pelastusalan ammattilaisten miehittämien pelastusryhmien hyödyntäminen entistä suuremmilla päivystysalueilla tulisi arvioida.

> Lue koko juttu näköislehdestä 2/2016

> Takaisin sivun alkuun



17.2.2016

Isot kysymykset vielä auki

– Aluepäätöksen jälkeen pelastustoimen uudistus lähtee eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla, sanoo hankepäällikkö Taito Vainio SM:stä.

Päätös pelastustoimen alueista tarvitaan, jotta uudistushanke lähtisi voimallisesti eteenpäin. Pohjatyötä on jo tehty sisäministeriön pelastusosastolla, mutta vielä odotetaan ratkaisevaa lähtölaukausta.

Pelastusosastolla on valmisteltu pelastustoimen järjestämislakia, joka on tarkoitus saada voimaan samassa aikataulussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain ja itsehallintoaluelain kanssa.

Lainvalmistelua on tehty, vaikka kaikki tärkeimmät kysymykset ovat vielä auki. Varsinaisen aluejaon lisäksi näitä ovat muun muassa sote- ja itsehallinto-alueiden väliset päätöksentekosuhteet, omaisuuden siirrot sekä rahoitusmalli.

Toinen valmisteltava laki on uusi pelastuslaki, jonka kanssa ei ole niin kiire kuin järjestämislain kanssa.

> Lue koko juttu näköislehdestä 1/2016

> Takaisin sivun alkuun



17.2.2016

SPAL tiiviisti mukana uudistuksessa

Työnantaja vaihtuu ja odotettavissa on palkkojen yhteensovitusta. Muutos tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, nähdään Palomiesliitossa.

Selvitysmies Lauri Tarastin esitys 12 pelastuslaitoksesta antaa Palomiesliiton mielestä hyvät lähtökohdat pelastustoimen kehittämiseksi. Samoin esitys siitä, että aluejako tulee toteuttaa yhteensopivasti sosiaali- ja terveystoimen ensihoitopalvelujen kanssa, on oikean suuntainen.

– Lähtötilanne on hyvä, vaikka Palomiesliiton kannattama viiden pelastuslaitoksen malli olisi ollut ideaalimpi, järjestön johtaja Kim Nikula sanoo.

Tätä lehteä valmisteltaessa ei ollut vielä tietoa, mikä on lopullinen päätös pelastuslaitosten määrästä ja aluejaosta. Tarastin esitys liittäisi pelastuslaitosten aluejaon 12 päivystävän sairaalan malliin. Toisena vaihtoehtona on pidetty 15 sote-alueen mallia.

Palomiesliitto on pelastustoimen uudistuksen sekä sote- ja aluehallintouudistuksen käynnistymisen jälkeen tavannut valmistelevia virkamiehiä sekä poliittisia päättäjiä ja tuonut tapaamisissa esiin liitolle tärkeitä asioita. Esimerkiksi selvitysmies Tarastin liiton johto tapasi joulukuun lopulla.

– Lopputalven ja kevään aikana jatketaan tapaamisia uudistukseen liittyvien kansanedustajien ja virkamieskunnan kanssa. Tähänastisesta yhteydenpidosta on jäänyt positiivinen käsitys siitä, että viestiämme on haluttukin kuunnella, jotta valmisteluun saataisiin eväitä kentältä, sanoo työmarkkina-lakimies Pasi Jaakkola.

> Lue koko juttu näköislehdestä 1/2016

> Takaisin sivun alkuun



17.2.2016

Ministeri Orpo: Tehdään hyvästä vielä parempi

Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan valtakunnallisesti tiukempaa ohjausta ja suunnittelua. Petteri Orpo vakuuttaa, että paikallisille ratkaisuille jää tilaa, kun uusia pelastusalueita muodostetaan. – Pitää sallia järjen käyttö, jotta alueilla on mahdollisuus parhaisiin ratkaisuihin.

Pelastustoimessa näyttää vallitsevan laaja yhteinen ymmärrys siitä, että alan uudistushanke sote-uudistuksen rinnalla on hyvä ja tarpeellinen.

Vire on positiivinen – ehkä jopa innostunut. Tämän on huomannut myös sisäministeri Petteri Orpo (kok), jolla helmikuussa tulee täyteen yhdeksän kuukautta ministerinpestiä.

– Onko todellakin niin että nyt hyväksytään uudistus? Jotain on tehty oikein, jos näin on. Itse olen siihen täysin osaton, henki oli jo valmiina: odotetaan sitä että sote-uudistuksessa syntyy perusratkaisut, jotta päästään tekemään pelastustoimen uudistusta, kuvailee Orpo.

Ministerikauden alun aikana Orpolle on vahvistunut selkeä kuva Suomen pelastustoimen tilasta. Arvio on lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Erittäin hyvä”.

– Pelastustoiminnan laatu on korkeaa tasoa. Kansalaiset luottavat pelastusviranomaisiin, apua saadaan silloin kun sitä tarvitaan ja erilaisiin uhkiin on varauduttu. Taso ei tule syyttä, vaan perusteet ovat kunnossa.

Vaikka näin on, tulee Orpon mielestä nähdä edessä olevat haasteet: palvelujen tuotantoon käytettävien julkisten varojen riittävyys sekä väestön ikääntymisen vaikutukset.

– Näistä aiheutuu se, että jotta pystytään pitäämään yllä korkeaa palvelutasoa, joudutaan uudistumaan.

> Lue koko juttu näköislehdestä 1/2016

> Takaisin sivun alkuun



16.12.2015

Päätökset on tehty — nyt käynnistyvät hankkeet

Lainsäädäntötyöllä on isoin kiire. Kentällä näkyvää ja tuntuvaa pelastustoimen sisäistä uudistamista tehdään hanketyönä seuraavat kolme vuotta.

Marraskuun alussa tehty päätös sote-uudistuksesta oli pienoinen yllätys sisäministeriön pelastusosastolle. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse sosiaali- ja terveyspalvelunsa vuoden 2019 alusta alkaen. Kolme aluetta järjestää sote-palvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa.

Hallitukselta odotetaan vielä tarkempaa linjausta pelastustoimen alueiden lukumäärästä. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen toteaa, että pelastusosaston mielestä perusteltuja olisivat 15 tai 12 aluetta.

– Suurin peruste sille, että pelastustoimi menee itsehallintoalueille, on vahva yhteytemme ensihoidon ja ensivasteen tuottamiseen. Silloin olisi synergiaa ajatellen loogista, että aluejako on 15 tai 12, Koskinen sanoo. Viittä aluetta Koskinen ei pidä tässä tilanteessa mahdollisena, ja 18 aluetta olisi ”epätoivottava ratkaisu”.

Pelastustoimen siirtyminen itsehallintoalueille vaatii uutta lainsäädäntöä. Kiireellisintä on pelastustoimen järjestämislain valmistelu. Lausuntokierrokselle se pitäisi saada keväällä ja eduskunnan hyväksyntä kesään 2017 mennessä.

Uusi pelastuslaki valmisteltaisiin lausuntokierrokselle vuoden 2017 loppuun mennessä, jolloin laki olisi eduskunnan käsittelyssä vuoden 2018 aikana.

Uudistushankkeella on lainvalmistelua enemmän aikaa käytettävissään. Hankkeen on ajateltu jatkavan aina vuoden 2018 loppuun asti.

> Lue koko juttu näköislehdestä 7/2015

> Takaisin sivun alkuun



18.11.2015

Avoimesti eteenpäin

Kaikkia osapuolia kuullaan, kun pelastustoimen kehittämisprosessi etenee, vakuuttaa sisäministeriö.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sisältää itsehallintoalueiden määrän ja rahoitustavan lisäksi useita mutkikkaita yksityiskohtia, jotka liittyvät esimerkiksi työntekijöiden virka- ja työsuhteisiin, palkkoihin ja yhdistettävien organisaatioiden omaisuuteen.

Ratkaistavien asioiden vyyhti tulee pian eteen myös pelastustoimessa. Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että nykyisten aluepelastuslaitosten tehtävät siirtyisivät kunnilta itsehallintoalueille vuoden 2019 alusta.

Kun sisäministeri Petteri Orpo (kok) syyskuun puolivälissä asetti pelastustoimen uudistamisen hankkeen, alettiin sisäministeriössä välittömästi valmistella uudistuksessa tarvittavaa lainsäädäntöremonttia.

– Pelastustoimi ei ole osa sote-uudistusta vaan meillä on oma uudistus, joka menee samoja raiteita ja jota tehdään läheisessä yhteistyössä, korosti sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa lokakuun alussa Jyväskylässä.

> Lue koko juttu näköislehdestä 6/2015

> Takaisin sivun alkuun



14.10.2015

Orpo käynnisti pelastustoimen uudistamisen

Pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta sote-alueille vuoden 2019 alussa.

Sisäministeriö on reagoinut nopeasti sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksen valmistelun etenemiseen.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) asetti syyskuun puolivälissä hankkeen, jonka tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sote-uudistamisen yhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle.

Sisäministeriö alkoi myös välittömästi valmistella uudistuksessa tarvittavaa perusteellista lainsäädäntöremonttia. Tällä hetkellä pelastustoimi on kunnille lakisääteistä toimintaa.

Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyisivät kunnilta sote-alueille vuoden 2019 alusta.

Järjestämislaki on tarkoitus saada voimaan heinäkuussa 2017, jota ennen on eduskunnan käsittely syksyllä 2016. Alueiden toiminta käynnistyy 2018, jolloin alkaa tehtävien siirtämisen valmistelu.

Uusien itsehallinnollisten alueiden lukumäärä ratkeaa lokakuun aikana. Sipilän hallituksen ohjelma linjasi määräksi korkeintaan 19, kun taas asiantuntijaselvityksessä on esitetty 9–12 aluetta.
Hallitusohjelman mukaan alueilla on omat vaalit ja valtuusto. Palvelujen rahoitus tulee valtiolta.

Sisäministeriön mukaan uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa.

> Lue koko juttu näköislehdestä 5/2016

> Takaisin sivun alkuun



9.9.2015

Ensihoito viemässä pelastuslaitoksia sote-alueille

Sisäministeriössä valmistaudutaan malliin, jossa kuntien pelastustoimi muuttuisi valtion rahoittamaksi alueelliseksi toiminnaksi. Pelastuslaitoksien omistajina olisivat itsenäiset sote-alueet.

Pelastuslaitoksia ollaan vahvasti tarjoamassa mukaan tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.
Hallituksen odotetaan tekevän pitkään velloneesta sote-uudistuksesta ratkaisevia päätöksiä. Pohjaksi on valmistunut asiantuntijaselvitys, joka esittää itsenäisten sote-alueiden määräksi 9–12 ja palveluiden rahoittajaksi valtiota.

Sipilän hallituksen ohjelma linjasi tätä ennen korkeintaan 19 aluetta.

Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan sisäministeriö aikoo olla vahvasti mukana hallituksen valmistelussa. Hän toteaa pelastustoimen olevan ”täysin naimisissa sote-alueiden ratkaisun kanssa.”

Soten aluejakopäätös tehtäneen Nergin arvion mukaan mahdollisesti jo syksyn aikana.

– Jos asiat etenevät niin kuin me toivomme, siinä yhteydessä linjattaisiin jo pelastustoimen aluejako, Nerg sanoo.

Asiantuntijaesityksen mukaan sote-alueet voisivat aloittaa 2019. Sitä ennen olisi virkamiehillä kolme työn täyteistä vuotta muutoksen valmistelussa.

Sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen ennakoi, että pelastuslaitosten lukumäärä, koko ja alueet muotoutuvat tulevan sote-mallin mukaan.

– Mallihan on vielä auki. Ajatellaan että syntyy aluehallinto sote-palvelujen, pelastustoimen palvelujen ja mahdollisten muiden palvelujen hoitamiseen, Koskinen sanoo.

– Ensihoidon hoitaminen vaatinee sen, että olemme mukana sotessa. Jos emme ole, niin meidän täytyy todennäköisesti ajatella palokunta ilman ensihoitoa.

Koskisen mukaan kiireellisestä ensihoidosta 80 prosenttia hoidetaan pelastuslaitosten toimesta. Strateginen linjaus on, että pelastuslaitokset haluavat olla edelleen mukana samalla volyymillä.
Tämä johtaisi siihen että ensihoitoa tuottava pelastuslaitos olisi ”syytä olla samalla ylläpitäjällä” kuin ensihoitopalvelun tilaaja.

Koskinen arvioi, että pelastuslaitoksille malli olisi hyvä, sillä niillä säilyisi oma itsenäinen päätäntävaltansa, mutta valtion rahoituksen kautta tulisi mahdollisuus kohdentaa kehittämiseen, tutkimukseen ja yhteiseen tekemiseen uudella tavalla voimavaroja.

> Lue koko juttu näköislehdestä 4/2015

> Takaisin sivun alkuun


Pelastustoimen uudistusta käsitelleet pääkirjoitukset:

Klikkaa otsikkoa, niin koko pääkirjoitus avautuu näköislehdestä.

Kiitos ei maksa mitään
Pelastusalan ammattilainen 7/2016
”Nyt alkaa löytyä se strateginen punainen lanka pelastustoimen kehittämiseksi entistä paremmaksi toimijaksi tulevaisuudessa.”

Nyt ei ole varaa politikoida
Pelastusalan ammattilainen 6/2016
”Se polku on tullut tien päähän, että säästöt kohdennetaan ainoastaan operatiiviseen henkilöstöön.”

Henkilöstö on muutoksen voimavara
Pelastusalan ammattilainen 5/2016
”Muutos on edelleen mahdollisuus, mikäli henkilöstö otetaan aidosti ja tasavertaisesti mukaan muutosprojektiin.”

Päätokset on tehty – pulinat pois
Pelastusalan ammattilainen 3/2016
”Uuden pelastustoimen lähtökohtana on parantaa kansalaisten turvallisuutta.”

Nyt on uudistumisen aika
Pelastusalan ammattilainen 1/2016
”Kuinka monta päällekkäistä hallinto- ja tukitoimintoa tarvitaan?”

Aluepelastuslaitoksista itsehallintoalueiksi
Pelastusalan ammattilainen 4/2015
”Sote-selvityshanke on hyvänä lähtökohtana myös pelastustoimen rakenteiden uudistustyöhön.”