Pelastustoimi on näkymätön sisäisen turvallisuuden strategiassa

Julkisten palvelujen uudistamisella saattaa olla turvallisuusvaikutuksia, valtioneuvosto toteaa.

Valtioneuvoston 5. lokakuuta hyväksymä sisäisen turvallisuuden strategia sisältää kahdeksan kohdan tavoiteohjelman ja 39 toimenpidettä.

Strategiaa luonnehditaan tiekartaksi, jolla pyritään saamaan Suomesta ”maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä”.

Pelastustoimen rooli sisäisen turvallisuuden tekijänä ei näy strategiassa mitenkään. Alueellisille pelastuslaitoksille ei nimetä ainuttakaan tavoitetta tai tehtävää.

Muutenkin strategiassa esitetyt Suomen kehitysnäkymät ja turvallisuusuhkat sekä toimenpiteet niihin vastaamiseksi ovat suurelta osin hyvin yleisellä tasolla.

– Mitään kovin konkreettisia toimenpiteitä ei esitetä. Enemmänkin paperissa on kauniisti kirjoitettuja ja jo entuudestaan esillä olleita ajatuksia, joista nyt luodaan uusia tavoiteohjelmia, jotka pitäisi saada toteutettua, Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola toteaa.

Pelastustoimen näkymättömyyttä strategiassa Jaakkola pitää valitettavana.

– Sinällään se on ymmärrettävää, sillä strategia on valtioneuvoston periaatepäätös ja pelastuslaitokset ovat alueellista toimintaa kuntien alla.

Tästä huolimatta Jaakkola toivoo, että pelastustoimen asema ja merkitys näkyisi vahvemmin valtakunnallisissa linjauksissa ja asiakirjoissa. Pelastustoimi on keskeinen osa sisäistä turvallisuutta.

– Myös alueellisen pelastustoimen toimijoiden ja johtajien olisi syytä nykyistä enemmän näkyä julkisuudessa ja puhua pelastustoimen aseman puolesta, Jaakkola sanoo.

Ajankohta pelastustoimen entistä näkyvämmälle huomioimiselle olisi juuri nyt, kun käynnissä on pelastustoimen uudistus sekä maakunnille siirtämisen valmistelu.

Viranomaisten resurssien osalta strategiassa tunnustetaan palvelujen tuotannon ja talouden tilanteen ristiriita. Vähiä resursseja joudutaan jatkossa kohdentamaan.

Asiakirjassa myönnetään, että ”Suomen julkisen talouden tila asettaa julkisen hallinnon rakenteille ja palveluille kovan uudistumispaineen, jolla saattaa olla turvallisuusheijastuksia.”

Lisäksi todetaan, että ”julkisen talouden paineet johtavat siihen, että sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen ainoastaan lisäämällä turvallisuusviranomaisten resursseja ei ole mahdollista.”

Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Jaakkolan mielestä on positiivista, että poliitikot myöntävät taloustilanteen vaikuttavan viranomaisten toimintaedellytyksiin.

– Samaan aikaan sisäinen turvallisuus katsotaan hyvin tärkeäksi yhteiskunnan toiminnoksi ja sille halutaan kehittää kaikenlaisia uusia tehtäviä, ilman että uusia resursseja ollaan antamassa.

– Kansalaisten kannalta olisi rehellistä, jos poliitikot sanoisivat suoraan, mistä sisäisen turvallisuuden elementeistä sitten joudutaan tinkimään. Nykyisellä rahalla ei voida saada aikaan uutta, jos turvallisuustaso halutaan säilyttää.

Myönteisenä asiana Jaakkola pitää sitä, että strategiassa tunnustetaan tärkeäksi kehittää henkilöstön osaamista ja että erikseen mainitaan hätäkeskushenkilöstön vähimmäismäärän turvaaminen.

 

Kuvassa palomiehiä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Espoon keskuspaloasemalta. Kuva: Otavamedia / Lehtikuva