Raskaspelastusjoukkue jakaa oppia ja osaamista

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on toiminut jo kolmen vuoden ajan Suomen ensimmäinen raskaspelastusjoukkue.

Raskaspelastusjoukkueen toiminta käynnistyi 2015, kun silloinen palomestari Jani Kareinen sai toimeksiannon lähteä suunnittelemaan raskaspelastamiseen erikoistunutta henkilöstöryhmää Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle.

– Ensimmäinen ajatus oli, että Itä-Suomen jokainen pelastuslaitos perustaisi joukkueen, josta sitten muodostettaisiin yhteinen raskaspelastuskompania. Sitä käytettäisiin isommissa häiriötilanteissa, öljyntorjuntatehtävissä ja poikkeusoloissakin. Tähän ei lopulta päästy, mutta Pohjois-Karjalan oma raskaspelastusjoukkue sai siitä syntymän, palopäällikkö Lari Parkkinen kertoo.

Raskaspelastusjoukkuetta voidaan käyttää vaativissa tai laaja-alaisissa onnettomuustilanteissa ja pitkäkestoisissa tehtävissä. Tällaisia voivat olla rakennussortumat, räjähdeonnettomuudet, vaarallisten aineiden onnettomuudet, luonnonilmiöiden aiheuttamat häiriötilanteet tai muut tehtävät, joissa on tavanomaista vaativammat tai pitkittyvät olosuhteet.

Joukkue on lisätty hälytysvasteisiin, kuten sortumien ja räjähdysten hälytyksiin, mutta myös esimerkiksi Kolin hiihtokeskuksen hissipelastustehtäviin. Muodostelman toiminnasta vastaa tällä hetkellä vs. palomestari Kai Halttunen.


Raskaspelastusjoukkue harjoittelemassa nostoja ja siirtoja.

Alusta pitäen ajatuksena on ollut toteuttaa raskaspelastusjoukkueen koulutus kaksiportaisesti. Jäsenet osallistuvat Suomen kansainvälisen rauniopelastusmuodostelman, Finn Rescue Teamin, koulutuksiin Kuopiossa ja jakavat siellä saatua erikoisosaamista edelleen omissa harjoituksissa Pohjois-Karjalassa.

Samoin joukkueessa jaetaan muutakin erikoisosaamista, mitä sen palomiehillä on.

– Kouluttaminen ja osaaminen tulee joukkueen sisältä. Uusia taitoja opetetaan tittelistä riippumatta, esimies ei automaattisesti ole ainoa kouluttaja. Aina kun joukkueen jäsen on hankkinut erityisosaamista, sitä tuodaan ensisijaisesti muodostelmalle ja toissijaisesti muulle henkilöstölle työvuorokoulutuksissa tai viikkoharjoituksissa, palopäällikkö Parkkinen selventää.

Erikoisosaamista on painotettu myös, kun joukkueeseen on valittu uusia jäseniä.

– Jos hakijoissa on ollut ns. siviilipuolen osaamista, kuten rakennus- tai sähköalan taustaa, tai venetoimintojen ja vesisukelluksen kokemusta, on näitä taitoja arvostettu valinnoissa.

Muodostelmaan on tällä hetkellä nimetty 28 operatiivista henkilöä pelastuslaitokselta.

Yksi raskaspelastusjoukkueen jäsenistä on joensuulainen palomies Juha-Pekka Jolkkonen. Rauhanturvaajatehtävissä aiemmin ollutta Jolkkosta kiinnostivat pelastustoimen kansainväliset tehtävät, joten hän haki Kriisinhallintakeskus CMC:n rauniopelastusmuodostelman (Urban Search and Rescue USAR) koulutuksiin Kuopioon vuonna 2015.

Jolkkonen on osallistunut Finn Rescue Teamin kansainvälisiin harjoituksiin, viimeksi viime tammikuussa suoritettuun arviointiharjoitukseen Tanskassa.

– Elämäntilanne ei tällä hetkellä mahdollista rauhanturvaajatehtäviin lähtemistä, kun kotona on pieniä lapsia. Näin että Finn Rescue Teamin kautta on mahdollisuus saada kansainvälistä kokemusta, Jolkkonen sanoo.

Sekä USAR-koulutus että raskaspelastusjoukkueen oma koulutus syventävät Jolkkosen mielestä hyvin omaa ammattitaitoa palomiehenä.

– Suosittelen ehdottomasti tämän tyyppistä toimintaa muihinkin pelastuslaitoksiin. Tulipalot ja liikenneonnettomuudet ovat palomiehen perustehtäviä, mutta kun osaamista lähdetään laajentamaan, tulee työhön uutta perspektiiviä ja mielenkiintoa.

Raskaspelastusjoukkueen jäsenistä kuusi on käynyt USAR-kursseilla ja erikoistunut johonkin osa-alueeseen, kuten tekniseen etsintään, tuentaan, läpäisyyn, nostoihin ja siirtoihin.

– Harjoituksia on keskimäärin kerran kuussa. Koulutuksia järjestetään joustavasti useassa ryhmässä, jotta kaikki pääsevät myös osallistumaan, eivät vain katselemaan sivusta.

– Viimeksi saimme Joensuun tilakeskukselta käyttöömme purettavan koulurakennuksen, jossa harjoittelimme seinän läpäisyä ja tuentaa. Tässä harjoituksessa oli mukana 15 raskaspelastusjoukkueen jäsentä.

Jolkkonen kiittelee joukkueen jäsenten hyvää henkeä:

– Porukka on tosi motivoitunutta. Näiden kanssa on hyvä toimia.

Viimeisimmissä, marraskuun koulutuksissa koulutusryhmät harjoittelivat mönkijän käyttöä pelastustehtävissä, köysipelastamista sekä myrskyn aiheuttaminen metsätuhojen raivausta.


Seinän läpäisyä.

Kansainvälisen pelastusmuodostelman osaamista halutaan jatkossa hyödyntää myös kotimaassa. Jolkkosen mielestä tämä on ehdottomasti oikea linjaus. Se voisi avata Pohjois-Karjalankin raskaspelastajille tehtäviä muilla pelastustoimen alueilla.

– Olisi äärettömän hyvä, jos meidänkin osaamista pystyttäisiin hyödyntämään kansallisena resurssina. Kyse on kuitenkin samanlaisesta työstä: esimerkiksi kerrostalon sortuma voi olla Suomessa samanlainen kuin ulkomailla. Tavallisuudesta poikkeavat pelastustehtävät vaativat erikoisosaamista ja sitä on nyt olemassa.


Hissipelastusharjoitus käynnissä Kolilla.

 

Ylin kuva: Joensuun paloasemalla harjoiteltiin puisten tukirakennelmien rakentamista. Tukia käytetään sortumisvaaraisten rakennusten tukemisessa.

Kuvat: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos