SPALin liittokokous: Kentällä pitää olla riittävästi tekeviä käsiä

Uusien maakuntien perustamista ei tule vaarantaa puuttumalla tarpeettomasti pelastuslaitosten työaikajärjestelmiin, totesi Palomiesliiton liittokokous julkilausumassaan.

Työaika, tulevat maakunnat sekä liittokierroksen tavoitteet nousivat odotetusti keskiöön, kun Palomiesliiton jäsenet kokoontuivat liittokokoukseen Jyväskylään.

Liitto julkaisi kokouksen yhteydessä 1. joulukuuta tiedotteen ja julkilausuman, joissa otettiin kantaa pelastustoimen rahoitukseen sekä työaikamuutoksiin.

Pelastustoimi on keskeinen maan sisäisen turvallisuuden tekijä ja tulevien maakuntien toiseksi suurin toimiala. Se ei saa jäädä soten jalkoihin maakuntauudistuksessa. Maakuntien rahoituspäätöksissä tulee varmistaa pelastustoimen elinvoimaisuus.

Pelastuslaitoksille on taattava riittävät resurssit, jotta ne pystyvät jatkossakin tuottamaan laadukkaita pelastuspalveluita ja vastaamaan osaltaan sisäisestä turvallisuudesta.

Kentällä pitää olla riittävästi tekeviä käsiä, jotta pelastustoimen ja ensihoidon palvelut pystytään tuottamaan tehokkaasti ja turvallisesti.

Maakuntien valmistelun yhteydessä ei tule tarpeettomasti puuttua pelastuslaitosten työaikajärjestelmiin. Uudistuksessa ei voida ottaa riskiä siitä, että työaikamuutokset romahduttaisivat pelastushenkilöstön työhyvinvoinnin. Tällä voisi olla kohtalokkaita seurauksia kansalaisten turvallisuuteen.

Sen sijaan vuorokausityöhön liittyviä kehittämistarpeita voidaan ratkaista yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Toimivasta yhteistyöstä on lukuisia esimerkkejä eri pelastuslaitoksissa.

Liittokokouksen julkilausuma ja tiedote ovat kokonaisuudessaan luettavissa Palomiesliiton nettisivulta.

Työurista tehtävä totta

Tekevistä käsistä tulee pitää huolta myös niin, että henkilöstön työhyvinvoinnin ongelmat ja työkyvyn säilyttämisen haasteet otetaan tosissaan.

– Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta puheen tasolle asia on sitten pitkälti jäänytkin. Kun liiton jäseniä tapaa ja heidän tunteitaan aistii, en voi olla sitä mieltä että tällä hetkellä pelastuslaitoksissa kaikki voivat hyvin, sanoi SPALin järjestön johtaja Kim Nikula kokouksen avauspuheessaan.

Järkevien työaikaratkaisujen lisäksi Nikula vaati pelastuslaitoksia ottamaan palomiesten työurien kehittämisen tosissaan.

– Ikääntyvät palomiehet on jätetty oman onnensa nojaan. Tilanne on häpeäksi pelastustoimelle. On pelastuslaitoksia, joissa työuria kehitetään, mutta myös päinvastaisia tapauksia on paljon.

Jäsenmäärä kasvaa edelleen

Vakiintuneeseen tapaan Palomiesliiton liittokokous käsitteli vuoden 2016 vuosikertomuksen ja katsauksen vuoteen 2017.

Liiton jäsenmäärä on jatkanut kasvua. Kun jäseniä vuoden 2016 lopulla oli noin 4200, on tämän hetkinen jäsenmäärä hieman yli 4400. Positiivinen jäsenmaksujen kehitys tuo liiton toimintaan taloudellista vakautta.

Liittokokous hyväksyi toimintasuunnitelman seuraavalle kolmelle vuodelle. Edunvalvonnan osalta varaudutaan maakuntatyönantajien perustamiseen sekä sopimus- ja neuvottelujärjestelmän muutoksiin. Lisäksi edunvalvonnassa on useita muita painopisteitä, kuten pelastuslaitosten vuorovahvuuksien aktiiviseuranta.

Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola totesi vahvuusongelmien olevan arkipäivää maakunnissa:

– Vuorovahvuudet ovat liian pienet ja kun on päällekkäisiä ensihoidon ja pelastuksen tehtäviä, tehokkaan ja turvallisen pelastustyön alku viivästyy.


Lue lisää Palomiesliiton liittokokouksen päätöksistä sekä toimintasuunnitelmasta vuosille 2018–2020 Pelastusalan ammattilainen -lehdestä, joka ilmestyy 20. joulukuuta.

 

Kuva: Ansiomerkkien myöntäminen on juhlava osa liittokokousta. Perinne alkoi Turun liittokokouksessa 2014, joten Jyväskylässä jaettiin jo neljännet merkit. Kultaisen ansiomerkin sai 10 henkilöä ja hopeisen ansiomerkin 11 henkilöä.