Esimies: Näin tunnistat onko alaisesi haitallisesti kuormittunut

Yksi esimiehen tehtävistä on huolehtia työturvallisuudesta. Erityisen tärkeä rooli hänellä on haitallisen kuormittuneisuuden varhaisessa tunnistamisessa.

Unohteleeko alainen jatkuvasti asioita? Onko hän kokoajan ärtynyt? Entä väsynyt? Vetäytyykö hän joukosta ja viettää poikkeuksellisen paljon aikaa yksin? Alaisesi saattaa olla haitallisesti kuormittunut, sillä kuormittuneen henkilön tuntomerkkejä ovat muun muassa unohtelu, epävarmuus, syyttely, vetäytyminen ja väsymys.

Olemme yksilöinä erilaisia, joten myös kuormittumisesta oireilu vaihtelee, painottaa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen. Tyypillisimmillään haitallinen kuormittuneisuus näkyy kuitenkin unohtamisina, muistin takkuamisena.

– Ensin unohtuvat pienet asiat ja sitten alkaa unohtumaan isoja asioita, kertoo Moilanen.

Käyttäytymisen muutos voi olla myös merkki kuormittumisesta. Huolestua täytyy jos henkilö, joka on aikaisemmin lähtenyt innolla mukaan kehittämään uutta tai muiden mukana syömään, eikä enää lähdekään, vaan jää työn ääreen ja vetäytyy.

Ylikuormittumisesta voi kertoa sekin, että työntekijä elää vain päivä kerrallaan eikä kykene pitkäjänteisempään työn suunnitteluun samalla tavalla kuin aikaisemmin. Henkilö voi olla silmin nähden väsynyt koko ajan, tai hänellä voi olla voimakkaita tunnereaktioita, joita hän ilmaisee itselleen epätyypillisellä tavalla.

– Hän saattaa ryhtyä sanomaan asioita aika kulmikkaasti, vaikka aikaisemmin hän on puhunut rakentavammin, havainnollistaa Moilanen.

Ota kuormittuneisuus puheeksi

Jos pohdit onko alainen kuormittunut, ota asia hänen kanssa puheeksi. Puheeksiottotilanne kannattaa suunnitella ennakkoon. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskus tarjoaa esimiehille aineistoa kuormittuneisuuden tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen.

Varhaisella puuttumisella kuormittuneisuuteen on merkitystä työntekijän terveyden ja työkyvyn, työyhteisön toimivuuden ja työpaikan toiminnallisen tuloksen kannalta.

Päivittäisten keskustelujen ja kanssakäymisen lisäksi esimies voi hyödyntää työntekijöiden kuormittuneisuuden tunnistamisessa työyhteisön yhteisiä keskusteluja, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä ja raportteja, työaika-asiakirjoja sekä työilmapiirikartoitusta, fiilismittaria ja vastaavia kyselyjä.

Kuormitustekijät tulisi huomioida työn suunnittelussa. Esimerkiksi työtehtävissä, joissa on jatkuva kiire, työ tulisi tauottaa siten, että hektisiä jaksoja seuraa palautumisen mahdollistavia jaksoja.

Kiireen lisäksi kuormittuneisuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi jatkuvat muutokset ja pitkäaikainen epävarmuus, töiden määrä, työn organisoinnin ongelmat, työyhteisöongelmat, asiakasväkivalta, huono työkäyttäytyminen ja epäasiallinen kohtelu.

Katso ohjeita Työturvallisuuskeskuksen videolta: Mitä varhemmin, sen parempi
Työturvallisuuskeskuksen aineistoa esimiehille kuormittuneisuudesta

 

Kuva istock.com/z_wei