Turvallisuus on ykkönen

Päämäärän pitää olla kristallinkirkas, kun pelastustoimea uudistetaan, muistuttaa SPALin Kim Nikula. — Turvallisuutta on parannettava.  Kaikki muutokset tulee punnita sen kautta: edistääkö tämä kansalaisten turvallisuutta ja pelastushenkilöstön työturvallisuutta.

Kesäkuussa julkaistu pelastustoimen järjestämislain luonnos sisältää varsinaisen lakitekstin lisäksi laajan perusteluosan, jossa sisäministeriön pelastusosasto arvioi pelastustoimen nykytilannetta ja perustelee tarvittavia muutoksia.

Luonnos perusteluineen julkaistiin epävirallisena. Kun luonnos ei ollut virallinen esitys, ei ministeriö pyytänyt siitä lausuntoja.

Lakiluonnoksen perustelut eivät kaikilta osin vastaa Palomiesliiton näkemystä siitä, miten pelastustoimea Suomessa tulee kehittää. Liitto antoi pelastusosastolle tuoreeltaan palautetta, kertoo järjestön johtaja Kim Nikula.

Nikulan mielestä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä pelastustoimen uudistuksessa oikeastaan tavoitellaan – säästöjä vai entistä parempaa turvallisuutta yhteiskunnassa.

– Päämäärän on oltava kristallinkirkas – on parannettava turvallisuutta. Kaikki muutokset tulee punnita sen kautta: edistääkö tämä kansalaisten turvallisuutta ja pelastushenkilöstön työturvallisuutta, Nikula sanoo.

Palomiesliiton kriitiikki kohdistuu sisäministeriön lakiluonnoksen perusteluosaan, jonka mukaan pelastustoiminnassa voitaisiin saada ”kustannussäästöjä”, jos työvuorojen miehistövahvuuksia ”optimoitaisiin” vuorokauden ja vuodenajan mukaan.

Tällä kannanotolla sisäministeriö astuu työmarkkinaosapuolten välisiin sopimusasioihin ja työantajan rooliin, nähdään Palomiesliitossa.

– Sisäministeriö ei ole työnantajan asemassa pelastuslaitoksissa – ainakaan vielä, Nikula täydentää.
Liitto kyseenalaistaa SM:n luonnoksen näkemyksen siitä, että ”optimoinnilla” säästöt eivät vaikuttaisi asukkaiden turvallisuustasoon.

– Työvuorojen miehistövahvuuksien alimitoittaminen ei ainoastaan heikentäisi kansalaisten turvallisuutta vaan myös miehistön työturvallisuutta.

Vasteiden ja vahvuuksien mitoittaminen vain edellisten vuosien tilastojen varaan luo vaarallisen harhan siitä, että onnettomuuksien riskit olisivat pelastuslaitoksille täysin ennalta-arvattavia ja ennustettavia.
Pelkästään viimeaikainen kehitys Euroopan ja Suomen sisäisessä turvallisuudessa osoittaa, että viranomaistoimijoiden on varauduttava yllättäviin tapahtumiin myös silloin, kun tilastojen perusteella riski olisikin pieni, SPALista huomautetaan.

Myönteisenä lähtökohtana Palomiesliitto pitää sitä, että sisäministeriössä pelastustoimen uudistamisen tavoitteeksi on asetettu – pelastustoimen voima-varojen käytön tehostamisen lisäksi – pelastuspalvelujen yhdenvertainen saatavuus koko maassa.

Lain kautta ollaan vahvistamassa sisäministeriön roolia pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallisessa johtamisessa ja suunnittelussa, mitä SPAL pitää positiivisena asiana.

Pelastustoimen järjestämisvastuu määrättäisiin viidelle maakunnalle: Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Savolle, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomelle. Ratkaisu mahdollistaa pelastustoimen osallistumisen ensihoitoon, mikä on tärkeää toimintojen synergiaedun kannalta.

Rakentamalla aluepelastuslaitoksista laajempia hallinnollisia kokonaisuuksia on mahdollista sekä tehostaa laitosten toimintaa että tulevaisuudessa turvata taloudellisten voimavarojen riittävyys pelastustoimen ydintehtävässä eli operatiivisessa pelastustoiminnassa, liitto näkee.

– Lakiluonnos mahdollistaisi pelastuslaitoksille yhden yhteisen hallinto- ja it-yksikön perustamisen. Samoin muita toimintoja, kuten tutkimus- ja kehittämistoimintaa voidaan keskittää. Nämä ovat kannatettavia kehityssuuntia, Nikula lisää.

Henkilöstövähennykset tulee liiton mielestä toteuttaa SM:n esittämällä tavalla siirtämällä virkoja operatiiviseen toimintaan sekä luonnollisen poistuman kautta.