ERICA

Hätäkeskuspäivystäjät: Ohjeet yhtenäistettävä ennen verkottuneen hätäkeskuksen käyttöönottoa

Verkottunut hätäkeskusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta kaikissa Suomen hätäkeskuksissa. Mallin käyttöönotosta on vielä kysymyksiä vailla vastauksia, mikä huolestuttaa useita hätäkeskuspäivystäjiä.

ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä mahdollistaa yhden virtuaalisen valtakunnallisesti verkottuneen hätäkeskuksen, jossa yhden hätäkeskuksen ruuhkautuessa hätäilmoitukset siirtyvät toisen hätäkeskuksen käsiteltäväksi tietyn määräajan umpeutuessa. Tästä käytetään nimitystä ylivuotaminen.

Hätäkeskuslaitoksessa on testattu mallia kesäkuusta lähtien noin sadan henkilön voimin. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on verkottuneessa hätäkeskuksessa mukana viimeistään joulukuussa.

Pelastusalan ammattilainen kysyi kolmelta verkottuneen hätäkeskusmallin pilotissa mukana olleelta hätäkeskusammattilaiselta, mitä mieltä he ovat mallista.

Avuntarvitsijan turva parantuu verkottuneessa mallissa

Verkottuneen hätäkeskuksen ehdoton etu on se, että avuntarvitsija saa nopeammin apua, kun puheluihin vastataan nopeammin, kertovat Oulun hätäkeskuspäivystäjä Minna Kekkonen, Turun hätäkeskuspäivystäjä Patrick Tiainen ja Kuopion ylipäivystäjä Heikki Reittu. Malli takaa myös sen, että ruuhkatilanteissa vastausajat eivät pitene.

– Esimerkiksi isolla vilkkaasti liikennöidyllä tiellä tapahtuvat, paljon huomiota herättävät onnettomuudet ruuhkauttavat aika nopeasti yhden keskuksen. Tällaisissa hetkellisissä ruuhkatilanteissa pystytään tasaamaan huippuja, Tiainen havainnollistaa.

– Puhumattakaan pitkäkestoisimmista ruuhkista, esimerkiksi myrskytilanteista tai vastaavista, jatkaa Tiainen.

Reittu mainitsee verkottuneen hätäkeskuksen eduksi myös sen, että se tasaa hätäkeskusten työkuormaa valtakunnallisesti – sillä edellytyksellä, että kaikissa hätäkeskuksissa resurssit on kohdennettu tarkoituksenmukaisesti, niin että puheluja ylivuotaa tasapuolisesti kaikkiin keskuksiin.

– Kaikissa keskuksissa täytyy miettiä, mihin tehtäviin ihmisiä minkäkin verran käytetään ja kiinnittää huomiota esimerkiksi taukokäytäntöihin ja muihin salin ulkopuolisiin työtehtäviin, etteivät yhdet hätäkeskukset joudu koko ajan paikkailemaan toisten keskuksien töitä, kun toiset eivät ole paikalla, pohtii Reittu.

Lisäksi hän ehdottaa, että saliin resursoidaan ylivuotoivoina olleita tukihenkilöitä, kun ylivuoto otetaan käyttöön.

– Nämä asiat pitää saada ehdottomasti kuntoon ennen mallin käyttöönottoa valtakunnallisesti, Reittu painottaa.

Ylivuotoaika huolestuttaa hätäkeskusammattilaisia

Henkilöstön keskuudessa on vielä paljon epätietoisuutta verkottuneeseen hätäkeskukseen ja sen käyttöönottoon liittyen, mihin toivottaisiin vastauksia Hätäkeskuslaitoksen johdolta. Yksi huolenaihe on puheluiden ylivuotoaika: mikä se tulee olemaan?

– Emme tiedä vieläkään esimerkiksi sitä, että lähteekö puhelu, johon Keravalla ei vastata kahdeksaan sekuntiin seuraavalle vapaalle toiseen keskukseen vai mikä on ylivuodon viive, Kekkonen kertoo.

Reittu pohtii, että kahdeksan sekuntia on liian lyhyt aika ylivuodolle keskuksesta toiseen ja toivoo, että sitä harkittaisiin.

– Piiri pieni lähtee pyörimään, jos niin nopeasti alkaa vuotamaan. Jos esimerkiksi Kuopioon vuotaa enemmänkin puheluita, niin me ryhdymme sitten saman tien vuotamaan pois, Reittu toteaa.

ERICA-hätäkeskusjärjestelmässä on vielä ominaisuuksia, mitkä tekevät verkottuneesta mallista haastavan, ja mitkä pitäisi saada kuntoon. Tiainen mainitsee, että päällekkäisten tehtävien havaitseminen uudella järjestelmällä on haastavampaa, ja tilannetietoisuus oman alueen käynnissä olevista tehtävistä vähenee kun toiminta-alueena on koko Suomi. Vieläkin suurempi haaste tulee olemaan tiedonvälitys liikkuvista tilanteista.

Hätäkeskusten alueellisista eroavaisuuksista eroon

Päivystäjät Kekkonen ja Tiainen painottavat, että ennen verkottuneen hätäkeskusmallin käyttöönottoa olisi tärkeää yhtenäistää toimintatapoja. Kekkonen huomauttaa, että toimintatapoja on yhtä monta, kuin on keskuksiakin.

– Toki ERICAn ansiosta varsinainen puhelunkäsittely on yhteneväistä, mutta sitten on sellaisia pikkujuttuja, kuten asioiden kirjaamiset ja muut, joissa on käytännöneroja eri keskusten välillä. Niihin täytyy saada yhtenäiset tavat toimia, Kekkonen painottaa.

Tiainen puolestaan toivoo, että luotaisiin kirjalliset pelisäännöt esimerkiksi tiedonvälityksestä toiminta-alueiden tehtäväseurannan päivystäjän ja ilmoitusten vastaanottajan välillä: miten se kuuluu tehdä.

Pilotissa mukana olleita ei ole hirvittänyt vastaanottaa hätäpuheluita oman alueen ulkopuolelta, vaan se on koettu mukavaksi vaihteluksi.

– Sillä ei ole minun mielestäni mitään merkitystä, mistä se puhelu tulee, Hangosta vai Utsjoelta. Ihmisten hätä on samanlaista paikkakunnasta riippumatta, Kekkonen sanoo.

Vaikka itse koetaankin oman alueen ulkopuoliset puhelut mukavana haasteena, ymmärretään, etteivät kaikki kollegat näe asiaa samalla tavalla. Verkottuneeseen hätäkeskukseen siirtymistä jännitetään hätäkeskuksissa valtavasti. Jännitystä lisää se, että verkottuneen mallin käyttöönotosta ja siinä työskentelystä tiedetään vielä liian vähän.

Henkilökunnan kuuntelu olisi tärkeää

Henkilökunta kaipaakin työnantajalta henkilöstön kuuntelua ja parempaa viestintää. Toivotaan asioiden läpikäyntiä sekä keskustelua siitä, mikä uudessa verkottuneessa hätäkeskuksessa jännittää ja pelottaa. Lisäksi kaivataan koulutusta ja tukea.

– Henkilöstöä olisi hyvä kouluttaa yksilöllisesti, muutenkin kuin antamalla tiedostonippu, joka pyydetään lukemaan, Kekkonen toivoo ja jatkaa:

– Siirtymäkauden aikana olisi hyvä tukea henkilöstöä ja kuunnella miten ihmiset jaksavat, eikä vain katsoa tilastoja, vastausaikoja ja -prosentteja.

 

Teksti Tuija Tervo