Järjestöt hakevat yhteistyöstä voimaa edunvalvontaan

Palomiesliitossa ja Sopimuspalokuntien liitossa nähdään, että yhdessä toimiminen hyödyttää koko pelastusalaa.

Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala toi esiin yhteistyön mahdollisuudet SPALin ja SSPL:n välillä pelastustoimen Turvallinen Suomi -seminaarissa Helsingissä maaliskuussa.

Kujala sanoo, että tekemänsä esitys yhteistyöstä lähtee siitä, että toimintaympäristö muuttuu sellaiseksi, ettei pelastusalalla pärjätä, ellei pystytä tekemään yhteistyötä ja toimimaan yhdessä pelastusalan hyväksi.

– Tässä SSPL ja SPAL voisivat näyttää hyvää mallia muille pelastusalan toimijoille. Toiveena on, että hyvä esimerkki kokoaisi koko pelastusalan toimimaan yhdessä meille tärkeiden asioiden hyväksi.

– Vielä ei voi yksityiskohtaisesti sanoa mitkä ovat ne asiat, joita yhdessä edistetään. Tästä käydään keskustelu aina tarpeen mukaan ja päätetään kummallekin osapuolelle sopivat hyödylliset ja edistettävät asiat yhdessä, kertoo Kujala.

Palomiesliiton johtaja Kim Nikula toteaa kahden liiton edustajien toimineen viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin pitkälle samoissa työryhmissä ja hankkeissa.

– Henkilökohtaiseen kokemukseen perustuen uskallan arvioida, että olemme olleet pelastustoimen strategisista ja henkilöstöön liittyvistä linjauksista useammin samaa mieltä kuin eri mieltä. Olemme jo tehneet yhteistyötä monen asiakysymyksen osalta, Nikula toteaa.

– Tätä hyvää yhteistyötä on syytä tiivistää entisestään, jotta saamme tavoitteille enemmän painoarvoa ja vaikuttavuutta. Näen yhteistyön syventämisessä pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkatekijöitä.

Nikulan mukaan konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on SSPL:n ja SPALin yhteinen kannanotto pelastustoimen uudistamishankkeen ohjausryhmälle. Kannanotossa vaaditaan sisäministeriötä ja kumppanuusverkostoa huomioimaan myös henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hankkeessa ja ohjausryhmän toiminnassa.

Aika kypsä yhteistyölle

Vuosien saatossa on ollut yhteistyön tarpeesta puhetta joitakin kertoja, Kujala toteaa.

– Asia ei kuitenkaan konkretisoitunut eri syistä johtuen. Nyt ilmapiiri yhteistyölle on mielestäni parantunut. Nyt asia on vaan vietävä käytännön tasolle. Se hyödyttää niin ammatti- kuin sopimushenkilöstöä.

– Jos saamme pelastusalalla myös kaikki muut tahot yhteistyön puolelle ja toimimaan pelastustoimen hyväksi, voimme yhdessä vaikuttaa pelastusalalle tärkeisiin asioihin, Kujala pohtii.

Nikula taas muistelee, että yhteistyöstä on keskusteltu joskus 2000-luvun alkupuolella, mutta tuolloin aika ei ollut vielä kypsä strategiselle yhteistyölle.

Yhteistyötä myös paikallistasolle

Sopimuspalokuntien liitossa hallituksen kokouksissa on käsitelty jäsenkentän palautetta, jossa on toivottu parempaa yhteistyötä ammattihenkilöstön kanssa. Kujala uskoo, että hyvä yhteistyö liittotasolla vaikuttaa henkilöstön yhteistyöhön myös pelastustoimen kentällä, eikä hän näe uhkana sitä, että jäsenistö suhtautuisi yhteistyöhön negatiivisesti.

Myöskään Nikula ei usko, että jäsenistö suhtautuisi yhteistyöhön kielteisesti.

– Uskon niin, että jäsenistömme ymmärtää mikä on pelastustoimessa toimivien yhteinen etu ja näkee yhteistyössä pikemminkin mahdollisuuksia.

Järjestötason lisäksi yhteistyötä kannattaa tehdä myös paikallistasolla, Nikula huomauttaa.

– Meillä on historiallisesti suuria muutosprosesseja meneillään pelastustoimessa, joten myös paikallistasolla kannattaa hakea yhteistyövoimaa neuvottelupöytään.

– Pelastustoimen päätoimisia ja sivutoimisia edustavien suurimpien liittojen yhteistyö tarjoaa meille mahdollisuuden vaikuttaa pelastustoimen suuntaviivoihin ja asiakysymyksiin tulevaisuudessa. Mikäli olemme olleet suurimpia vaikuttajia sektoreillamme jo tällä hetkellä, niin lienee selvää, että vaikutusmahdollisuudet paranevat entisestään yhteistyön myötä, Nikula päättää.


Teksti: Arto Papunen

Kuva Helsingin sopimuspalokuntien Helsinki-Maljan kilpailusta Hakaniemestä kesäkuulta 2016. Kuva: Ari Andersin / Vastavalo.