Yhdenvertaisuudessa on vielä parannettavaa

Pelastustoimen yhdenvertaisuudessa riittää paljon tekemistä, todettiin naisverkoston järjestämässä seminaarissa.

Pelastusalan naisverkosto järjesti lokakuun alussa Helsingin pelastuskoululla seminaarin teemalla yhdenvertaisuus pelastustoimen näkökulmasta. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Paikalla oli niin pelastuslaitosten henkilökuntaa, järjestökentän toimijoita kuin alan oppilaitosten edustajia.

Seminaarissa todettiin, että pelastusalan olisi hyvä edustaa henkilöstöltään suojelemaansa väestöä. Se ei riitä, että tehdään hienoja konsernin tason tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä suunnitelmia. Ne on myös jalkautettava käytäntöön, jokapäiväiseen työhön, organisaatiokulttuuriin ja alan asenteisiin.

Johdolla on oma merkityksensä tässä työssä. Kun johtajat ja esimiehet ovat omaksuneet yhdenvertaisuuden merkityksen, on se helpompi saada jalkautetuksi.

Pelastustyö ilman naista on puolinaista

Naiset ovat vahvasti edustettuina pelastusalan vapaaehtoistoiminnassa. Pelastustoimen tehtävissä naisia toimii sisäministeriön johdossa, pelastusosastolla, aluehallintovirastoissa ja Pelastusopistolla.

Pelastuslaitoksissa naisia on hallinnon tehtävissä, asiantuntijoina, palomestareina ja palotarkastajina. Palomiehistä naisia on noin 0,2 prosenttia. Pelastusjohtajista ei yhtään.

Seminaarin avannut ministeri Paula Risikko totesi, että turvallisuuden tekemiseen tarvitaan meitä kaikkia, myös naisia.  Hän peräänkuulutti yhä laajempaa suomalaisen väestöpohjan edustusta pelastustoimen tehtävissä.

– Pelastajakoulutuksen pääsykokeen läpäiseminen on mahdollista naisillekin. Miksi siis hyväkuntoisia nuoria naisia ei näy pääsykokeissa?

Puheensa päätteeksi ministeri totesi, että turvallisuustyö ja pelastustyö ilman naista on puolinaista.


Sisäministeri Paula Risikko toivoi pelastustoimeen yhä laajempaa yhä laajempaa suomalaisen väestöpohjan edustusta.

Suunnitelmat jalkautettava paremmin käytäntöön

Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma. Mutta onko pykälä täyttynyt pelastuslaitoksissa?

– Pykälä täyttyy kyllä teoriassa, mutta sen henki ei, väitti Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula seminaariväelle.

– Suunnitelmien jalkauttaminen ei toteudu tällä hetkellä niin, että se edistäisi kovinkaan vahvasti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Palomiesliitto teki viime elokuussa kyselyn, jossa kartoitettiin, oliko kunnissa ja pelastuslaitoksissa toteutettu yhdenvertaisuussuunnitelmia. Kyselyyn vastasi 10 pelastuslaitosta 22:sta.

Yleensä yhdenvertaisuussuunnitelma oli tehty, mutta laitoksen isäntäkunnan tasolla. Ainoastaan yhdessä pelastuslaitoksessa oli tehty oma suunnitelma. Kartoituksen aikana myös selvisi, että aihe oli heikosti kentällä hallinnassa.

Nikula suosittelikin, että suunnitelmien jalkauttamisen lisäksi pelastuslaitoksissa kiinnitettäisiin huomiota moninaisuuden johtamisosaamisen kehittämiseen, päällystö- ja alipäällystökoulutuksessa strategisen johtamisen eri osa-alueisiin sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksessa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain osaamisen vahvistamiseen.

Nikula kertoi, että jälkimmäisen Palomiesliitto oli jo ottanut tehtäväkseen.

Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä johto on avainasemassa, Nikula korosti. Johdon on sitouduttava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sisältöihin ja mahdollistettava niiden toteutuminen.

Joustavuutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen

Maan hallitus on aloittanut perhevapaajärjestelmän uudistamisen. Niin puolueet kuin työmarkkinajärjestötkin ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen järjestelmä ei toimi ja uudessa mallissa on lisättävä isille kiintiöityä osuutta.

STTK:n lakimies Anja Lahermaa kertoi seminaarissa, että perhevapaiden tasaisesta jakaantumisesta hyötyisivät kaikki: lapset, äidit, isät, työnantajat ja koko yhteiskunta.

Naisten työmarkkina-asema paranisi. Miesten lapsisuhde vahvistuisi, mikä lisäisi lasten ja nuorten hyvinvointia. Työnantajien perhevapaiden kustannukset jakaantuisivat tasaisemmin.

Perheen ja työelämän yhteensovittamista voidaan tukea myös hyvillä työpaikkakäytännöillä. Toimenpiteet, miten yhteensovittamista toteutetaan, tulee räätälöidä työpaikan omista lähtökohdista, Lahermaa korosti. Mutta aina voidaan kopioida hyviä malleja toisilta työpaikoilta.

– Yhteensovittamista voidaan toteuttaa esimerkiksi työvuorojärjestelyillä, liukuvilla työajoilla, työaikapankeilla sekä mahdollistamalla etä- tai osa-aikaisen työskentelyn, Lahermaa mainitsi.

– Joskus pienetkin asiat voivat helpottaa tai hankaloitta työntekijän perhe-elämää. Esimerkiksi jos työhön liittyy matkustamista, voisi miettiä, tarvitseeko aina mennä paikan päälle vai voidaanko hyödyntää videoneuvottelutekniikoita.

Tärkein keino helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on, että jokaisella on selkeä työkuva ja työkuorma on oikein mitoitettu. Konkreettinen työväline puolestaan on henkilöstön edustajien kanssa yhteistyössä tehty tasa-arvosuunnitelma, joka on räätälöity omalle työpaikalle sopivaksi.


Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja yliopettaja Salla Tikkanen olivat kuulemassa yhdenvertaisuusasiaa. Naisverkoston puheenjohtaja Mira Leinonen kertoi naisten asemasta pelastustoimessa kansainvälisesti.

Johdettava niin kuin saarnataan

Omakohtaista kokemusta yhdenvertaisuuden jalkauttamisesta ja organisaatiokulttuurin muuttamisesta on Attundan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ida Texellillä, joka on palkittu Ruotsissa tulevaisuuden johtajana vuonna 2016.

Ruotsista luennoimaan saapunut Texell totesi seminaarin kuuntelijoille, että yhdenvertaisuutta ei voi ulkoistaa. Me kaikki olemme yhdenvertaisuuden tekijöitä, mutta organisaation johto on avain asemassa, sillä se asettaa kulttuurin ja normit, miten ihmiset käyttäytyvät ja tuntevat työpaikoilla.

– Pelastustoimessa meidän on palveltava kaikkia. Emme voi tehdä eroa ihon värin, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, Texell painotti.

Johtajuudessa Texellin mukaan on kysymys siitä, minkälainen ihminen haluaa olla ja mitä hän haluaa edustaa. Se minkälainen ihminen haluaa olla, on näyttävä käytöksessä ja teoissa. Johtajan on oltava esimerkkinä ja toimittava niin kuin hän saarnaa.

– Jos haluat olla reilu, toimi reilusti. Jos uskot, että ihmiset ovat tärkeitä, käyttäydy sen mukaisesti, Texell havainnollisti.

Texellin mukaan johtamisessa ei ole ainoastaan kysymys suunnan näyttämistä vaan myös siitä, että ihmiset tuntevat suunnan. Ettei ainoastaan tehdä, niin kuin käsketään, vaan tunnetaan intohimoa, intoa ja halutaan toimia.

Ida Texellin, Anja Lahermaan ja Kim Nikulan lisäksi Yhdenvertaisuus-seminaarissa esiintyivät Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Annastiina Karttunen, Suominen Oy:n henkilöstöpäällikkö Päivi Reiman ja Pelastusalan naisverkoston puheenjohtaja Mira Leinonen.

Karttunen kertoi Palopäällystöliiton käynnistämästä pelastustoimen arvokeskusteluhankkeesta ja Reiman Suomisen sokkorekrytoinnin käytännöistä. Lisäksi Leinonen kertoi naisten asemasta pelastustoimessa kansainvälisesti sekä Suomen ja kansainvälisen pelastustoimen naisverkostojen tuoreimpia kuulumisia.

 

Teksti ja kuvat: Tuija Tervo, istock.com/giac

 

Lue myös: Naiset eivät hae pelastajakoulutukseen